Ohita navigaatio

Lastentarhanopettajaliiton eduskuntavaalitavoitteet hyvin esillä hallitusohjelmassa.

Hallitusohjelmassa sitoudutaan nostamaan koulutus- ja osaamistasoa, kaventamaan oppimiseroja ja lisäämään koulutuksellista tasa-arvoa. Varhaiskasvatuksen kehittäminen jatkuu ja erityistä huomiota hallitusohjelmassa on kiinnitetty koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseen. Hallitusohjelmassa todetaan tutkimusten osoittavan varhaisten vuosien merkittävää vaikutusta. Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamiseen tullaan myös kiinnittämään huomiota hallituskauden aikana.

Hallitusohjelman julkistamistilaisuudessa puolueiden puheenjohtajat korostivat koulutukseen investointia tärkeänä osana yhteiskunnan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Erityistä kiitosta sai laajennetun varhaiskasvatusoikeuden ja ryhmäkokojen palautus takaisin yli 3-vuotiaiden osalta.

Hallitus toteuttaa toimenpideohjelman varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseksi sekä osallistumisasteen nostamiseksi. Osana toimenpideohjelmaa laajennetaan 5-vuotiaiden maksuttoman osa-aikaisen varhaiskasvatuksen kokeilua, pilotoidaan kaksivuotista esiopetusta ja kehitetään kolmiportaisen tuen mallia varhaiskasvatukseen. Varhaisten perustaitojen oppimista parannetaan muodostamalla esiopetuksesta ja perusopetuksen kahdesta ensimmäisestä vuodesta, nykyistä ehjempi ja joustavampi kokonaisuus. Pitkällä tähtäimellä tavoitellaan myös osa-aikaista maksutonta varhaiskasvatusta.

– Nämä ovat hyviä toimenpiteitä lisäämään varhaiskasvatukseen osallistumista, Varhaiskasvatuksen Opettajien Liiton puheenjohtaja Anitta Pakanen toteaa. Lisäksi laaditaan varhaiskasvatuksen laatukriteerit.

Yksityisen varhaiskasvatuksen toiminta tulee luvanvaraiseksi. Hallitusohjelman mukaan selvitetään, voiko varhaiskasvatukseen voitontavoittelun rajoittaa perusopetuksen tavoin. Hallitusohjelmassa todetaan, että yksityisen varhaiskasvatuspalveluiden tulee toimia samoilla laadullisilla kriteereillä kuin julkisen varhaiskasvatuksen.

Varhaiskasvatuksen henkilöstö- ja lisäkoulutustarpeita päivitetään ja arvioidaan. Varhaiskasvatuksen opettajien alueellinen ja kielellinen saatavuus huomioidaan aloituspaikkojen kohdentumisessa. Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen tarpeista ja kehittämistarpeista tehdään kokonaisselvitys yhdenvertaisuuden takaamiseksi.

– Edellä mainitut hallitusohjelmakirjaukset ovat erittäin hyviä, mutta keskeistä varhaiskasvatuksen vaikuttavuuden että koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta on, että varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen aloituspaikkoja lisätään edelleen yliopistoissa. Vain näin voidaan turvata varhaiskasvatuksen pedagoginen vaikuttavuus, Pakanen vaatii.

Edellinen hallitus lisäsi 1000 uutta aloituspaikkoja vuosille 2018–2021 28 miljoonan euron määrärahan turvin. Jotta vuonna 2018 voimaan tullut varhaiskasvatuslaki toteutuu, se edellyttää varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen aloituspaikkojen pysyvää ja merkittävää lisäämistä yliopistoissa. Myös varhaiskasvatuksen määritelmä, opettajamitoitus ja opettajarekisteri jäivät kehityskohteiksi tälle hallituskaudelle.

Tapahtumat

Yhdistyksemme