Kansallinen varhaiskasvatuksen koulutuksen arviointi toteutetaan vuosina 2012-2013 Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) ja Koulutuksen arviointineuvoston (KAN) yhteisarviointina. Arviointi kohdentuu yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sekä toisella asteella toteutettavaan varhaiskasvatuksen koulutukseen. Arvioinnin suunnittelua varten neuvostot ovat nimenneet yhteisen 8-henkisen suunnitteluryhmän helmikuussa 2012. Lue lisää

Lastentarhanopettajaliitto on hakenut KELAlta ASLAK-kuntoutuksia ja TYK-valmennuksia, toteutettavaksi vuosien 2012-13 aikana. ASLAK-kuntoutukseen tai TYK-valmennukseen voit hakeutua, jos työskentelet varhaiskasvatuksen esimiestehtävissä.

ASLAK-kuntoutusryhmään otetaan 10 kuntoutujaa ja TYK-valmennusryhmään 8 kuntoutujaa.

Kuntoutukseen ja valmennukseen hakeudutaan työterveyshuollon kautta. Hakemuksen tarvitaan liitteeksi työterveyslääkärin laatima B-lausunto terveydentilastasi. Hakemus liitteineen toimitetaan omaan KELAn toimistoon. ASLAK-kuntoutusta tai TYK-valmennusta varten voit hakea KELAlta kuntoutusrahaa. Jos työnantajasi maksaa palkkasi kuntouksen ajalta, maksetaan kuntoutusraha suoraan työnantajalle. Tarkempaa tietoa mm. kuntoutusrahasta saat KELAn sivuilta, jonne pääset TÄSTÄ.

Sekä ASLAK-kuntoutus että TYK-valmennus ovat valtakunnallisia, joten kuntoutukseen/valmennukseen voit hakeutua miltä tahansa paikkakunnalta.

ASLAK-kuntoutus järjestetään seuraavasti (varhaiskasvatuksen esimiestehtävissä toimiville):

Koko Suomi: Ikaalisten Kylpylä, Aloitusjakso (selvitysjakso) 7.-11.5.2012 (KELAn kurssinumero 44335), 10 paikkaa (KURSSI ON TÄYNNÄ!)

TYK-valmennus järjestetään seuraavasti (varhaiskasvatuksen esimiestehtävissä toimiville):

Koko Suomi: Verve, Oulu. Aloitusjakso 17.-28.9.2012 HUOM! Aloitusjakso siirtynyt syyskuulle!           (KELAn kurssinumero 41770, paikkoja vapaana 6, tilanne 16.12.2011)                      

Lisätietoa kuntoutuksista ja hakuohjeet löydät alla olevista linkeistä.

Päivähoitoon on valmistunut uudet lapsen allergian hoito-ohjeet, jotka pohjautuvat Kansalliseen allergiaohjelmaan 2008 – 2018.

Päivähoidon allergiaohje -työryhmään on kuulunut  asiantuntijoita  Iho- ja Allergiasairaalasta, Filha ry:stä, Kuntaliitosta ja Lastentarhanopettajaliitosta. Päiväkodin johtajat 35 kunnassa saavat marraskuussa sähköisen kyselyn allergioiden laajuudesta päivähoidossa. Päivähoidon henkilöstölle järjestetään vuoden 2011-2012 aikana allergiaohjeeseen liittyviä alueellisia koulutustilaisuuksia.

Helsingin kaupunginvaltuusto teki esityksen mukaisesti päätöksen ruotsinkielisen päivähoidon siirtämisestä opetustoimen toiminnaksi  1.1 2011. Käsittelyn aikana esitti valtuutettu Pakarinen valtuutettu Urhon kannattamana toivomusponnen: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että opetustoimi ja sosiaalitoimi ryhtyvät valmistelemaan esitystä myös suomenkielisen päivähoidon siirtämisestä opetustoimen alaisuuteen. Ponsiehdotus sai 44 jaa -ääntä ja se hyväksyttiin.

Kansanedustaja Raija Vahasalo on tehnyt kirjallisen kysymyksen 9. joulukuuta 2009 (KK 1031/2009 vp), lasten päivähoidosta annetun asetuksen 6§ noudattamisesta. Erityisesti Vahasaloa kiinnostaa normaalista poikkeava tapa toteuttaa henkilöstön työaikaa, jossa päiväkotien henkilöstölle määrätään työaikaan kuulumaton puolen tunnin lepotauko.  

Kansanedustaja Raija Vahasalon kysymys kuuluu, miten hallitus aikoo varmistaa sen, että lasten päivähoidosta annetun asetuksen 6 §:ää noudatetaan ja että lasten oikeus turvalliseen ja hyvään päivähoitoon toteutuu koko toimintapäivän ajan?

Vastauksen kysymykseen on antanut peruspalveluministeri Paula Risikko 29.12.2009.

Kysymys ja ministerin vastaus löytyvät kokonaisuudessaan seuraavasta linkistä: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_1031_2009_p.shtml

Kansanedustaja Tuula Peltonen on tehnyt kirjallisen kysymyksen 9. joulukuuta 2009 (KK 1035/2009 vp) ja se koskee kuusivuotiaiden lasten esiopetusta ja kokopäivähoitoa koskevien säädösten selkiyttämistä

Kansanedustaja Tuula Peltosen kysymys kuuluu, aiotaanko kuusivuotiaiden lasten esiopetusta ja kokopäivähoitoa koskevia säädöksiä selkiyttää siten, että lapselle taataan sopivan kokoinen lapsiryhmä kokopäiväisen hoidon ja esiopetuksen toimintojen yhdistyessä?

Vastauksen kysymykseen on antanut opetusministeri Henna Virkkunen 7.1.2010.

Kysymys ja ministerin vastaus löytyvät kokonaisuudessaan tästä.

Kuntapäättäjien näkemykset säästötoimista päivähoidon varhaiskasvatuksessa eroavat lastentarhanopettajien ja vanhempien arjen havainnoista selkeästi, toteaa Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anne Liimola tuoreen kyselytutkimuksen tuloksista.

Lastentarhanopettajaliitto (LTOL) teetti TNS Gallupilla kyselyn talouskriisin vaikutuksista lasten asemaan ja lasten oikeuksien toteutumiseen. Kyselyyn vastasi 823 kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajaa, lastentarhanopettajaa ja lasten vanhempaa.  

Lue lisää ->

Päiväkodin työntekijällä voi mennä jopa päivä viikossa kirjoitustyöhön. Ydintehtäviin, pedagogiseen kasvatus- ja opetustyöhön sekä lasten kanssa toimimiseen ei jää riittävästi aikaa. Näin vastasivat päiväkotien työntekijät Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen valtakunnalliseen kyselyyn, jonka välittäminen päiväkoteihin toteutettiin LTOL:n yhdistysten ja toimijoiden kautta.

Kyselytutkimus osoittaa, että päiväkodeissa kuluu yhä enemmän aikaa kirjoittamiseen. Lähes 1.300 vastaajasta yli 90 prosenttia on sitä mieltä, että kirjalliset työt ovat lisääntyneet työuran aikana. Neljänneksellä vastaajista kirjallisiin tehtäviin kuluu päivä tai enemmän viikossa, noin 60 prosentilla vastaajista vajaa työpäivä.

Kuluttajavirasto on lähettänyt kirjeen (4.6.2009) kuntien tuoteturvallisuusviranomaisille koskien päivähoidon turvallisuusvalvontaa. Kirjeessä käsitellään kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain tulkintaa. Lasten päivähoidosta annetun lain mukaisen päivähoidon turvallisuuden valvontaa on rajattu kuntien turvallisuusvalvontaviranomaisten suorittaman valvonnan ulkopuolelle. 

Lue lisää!

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 6. huhtikuuta kaupungin suomenkielisen päivähoidon siirtymisen sosiaali- ja terveystoimesta sivistystoimeen 1.1.2010 alkaen. Valtuusto päätti samalla, että suomenkielisestä päivähoidosta käytetään nimitystä suomenkielinen varhaiskasvatus. 

Yhdistämistä valmistelleissa työryhmissä on todettu, että lapsen pedagoginen jatkumo päivän sisällä ja siirtymävaiheissa toteutuu paremmin sivistystoimessa. Lisäksi on todettu, että varhaiskasvatuksen ja opetuksen alueelliset pedagogiset yhteisöt voidaan luoda helpommin. Yhdistämistä perusteltiin myös sillä, että yhteistyö henkilöstön ja tilojen käytössä tehostuu.

Espoon ruotsinkielinen päivähoito on ollut jo aiemmin sivistystoimessa.

Kuntaliitolla oli aiemmin suositus siitä, että jokaiseeen kuntaa laaditaan kuntakohtainen lapsipoliittinen ohjelma. Kaikissa kunnissa ei kuitenkaan näin ole toimittu.

Uuden lastensuojelulain (417/2007, 12§) mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lapsi- ja nuorisopoliittinen hyvinvointisuunnitelma vuoden 2008 loppuun mennessä. Suunnitelma on hyväksyttävä kunkin kunnan valtuustossa ja tarkistettava korkeintaan neljän vuoden välein. Suunnitelma ja sen aiheuttamat kustannukset on otettava huomioon myös kuntalain mukaisessa talousarviossa.

Lastensuojelulaki vaatii, että kuntien on satsattava ennalta ehkäsisevään työhön; kuten päivähoitoon, varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen.

Vaikuta siihen, että kuntasi lapsi- ja nuorisopoliittinen suunnitelma valmistuu ajoissa ja ole aktiivinen myös kuntasi lapsi- ja nuorisopoliittisen hyvinvointisuunnitelman sisältökysymyksissä!

Lisätietoja asiasta saat tästä.

Syyskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2008 tulee kuluneeksi 120 vuotta siitä, kun helsinkiläinen, Saksassa lastentarhanopettajakoulutuksen saanut nuori lastentarhanopettaja Hanna Rothman avasi pohjoismaiden ensimmäisen, köyhien perheiden lapsille tarkoitetun kansanlastentarhan ovet Lapinlahdenkadulla. Hämmästyksekseen hän totesi, ettei ovella lehti-ilmoituksesta huolimatta ollut yhtään lasta. Lastentarha oli uusi ilmiö, eikä vanhemmilla ollut tietoa sen sosiaalipedagogisesta merkityksestä. Sanalla lastentarha ei ollut merkityssisältöä vanhemmille. Lastentarha tarjosi perheille apua ja halusi korjata suojiinsa kaduilla ja kujilla vaeltelevat lapset. Lapset saivat olla ryhmässä koulutetun opettajan pedagogisessa ohjauksessa. Tästä päivästä katsotaan organisoidun suomalaisen päivähoidon saaneen alkunsa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimii varhaiskasvatuksen neuvottelukunta, jonka tavoitteena on tukea ja edistää varhaiskasvatuksen laaja-alaista kehittämistä. Neuvottelukunnassa on edustettuna hallinnon, tutkimuksen, koulutuksen, järjestöjen ja kuntien asiantuntemus.

Ensimmäisen kolmivuotisen varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan toimikausi päättyi vuoden 2007 lopussa. Loppuraportin ohella neuvottelukunnan neljä jaostoa ovat tuottaneet omat raporttinsa. Jaostot ovat keskittyneet henkilöstön koulutukseen ja osaamiseen, perhepäivähoidon kehittämiseen, varhaiskasvatustutkimukseen ja kansainväliseen tilanteeseen sekä maahanmuuttajatyön kehittämiseen. Neuvottelukunnan työ kohdentui yhteiskunnan järjestämiin ja valvomiin varhaiskasvatuspalveluihin, visioiden samalla varhaiskasvatuksen toteuttamista ja kehittämistä vuoteen 2020.

Neuvottelukunnan loppuraportti pitää sisällään useita toimenpide-esityksiä varhaiskasvatuksen kehittämiseksi ja vision 2020 toteuttamiseksi. Ydinasiana neuvottelukunta esittää päivähoitoa koskevan lainsäädännön uudistamista.

Neuvottelukunta esittää myös henkilöstön osaamisen ja koulutuksen kehittämistä monin eri tavoin. Varhaiskasvatuksen nykyiset koulutukset halutaan arvioida, koulutustarpeet ennakoida, seurantaa ja tilastointia kehittää. Henkilöstön koulutustasoa esitetään nostettavaksi muuttamalla kelpoisuuksia ja henkilöstörakennetta koskevia säädöksiä. Eri ammattiryhmien vastuut ja tehtäväalueet esitetään määriteltäviksi selkeäksi niin, että erilainen osaaminen hyödynnetään varhaiskasvatustyössä.

Lisäksi neuvottelukunnalla on toimenpide-ehdotuksia varhaiskasvatuspalvelujen kehittämiseksi, ohjausjärjestelmän selkiyttämiseksi sekä tutkimuksen ja kehittämistoimintojen vahvistamiseksi. Loppuraportin pääset lukemaan kokonaisuudessaan STM:n sivuilta.