Otavan lastentarhanopettajastipendi myönnetään suomalaisen sivistyksen ja kulttuurin edistämiseksi varhaiskasvatusikäisten parissa tehdystä erityisen ansioituneesta työstä. Stipendi on suuruudeltaan 1000 euroa.

Stipendi voidaan myöntää yksittäiselle henkilölle tai ryhmälle. Ehtona on, että saajien tulee olla Lastentarhanopettajaliiton jäsen/jäseniä.

Stipendin myöntämisestä päättää Lastentarhanopettajaliiton hallitus.

Ehdotuksia stipendin saajiksi voivat tehdä LTO-yhdistykset ja OAJ:n paikallisyhdistykset.

Vapaamuotoiset hakemukset perusteluineen;

s-postilla: lastentarha@lastentarha.fi (HUOM! viestin aiheeksi: Stipendihakemus)

tai

kirjeitse: LTOL, Rautatieläisenkatu 6, 00520 HELSINKI (HUOM! kuoreen merkintä Stipendihakemus).

Stipendin hakuaika päättyy 30. syyskuuta. Hakemusten tulee olla perillä ko. päivänä klo 16.00 mennessä.

Stipendi luovutetaan Lastentarhanopettajaliiton valtuuston syyskokouksessa 12.–13.11.2010.

Stipendiä koskevat tiedustelut:

järjestösihteeri Harri Myllynen

puhelin: 050 5506254

sähköposti: harri.myllynen@lastentarha.fi

Helsingin kaupunginvaltuusto teki esityksen mukaisesti päätöksen ruotsinkielisen päivähoidon siirtämisestä opetustoimen toiminnaksi  1.1 2011. Käsittelyn aikana esitti valtuutettu Pakarinen valtuutettu Urhon kannattamana toivomusponnen: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että opetustoimi ja sosiaalitoimi ryhtyvät valmistelemaan esitystä myös suomenkielisen päivähoidon siirtämisestä opetustoimen alaisuuteen. Ponsiehdotus sai 44 jaa -ääntä ja se hyväksyttiin.

Helsingin kaupungissa valmistellaan ehdotusta, jonka mukaan päiväkodissa olevaa lasta kohden mitoitettaisiin tilaa nykyisen 9 neliömetrin sijaan 8 neliömetriä. Nämäkään kaikki tilat eivät todellisuudessa ole lasten käytössä. Jos lasta kohden mitoitettua tilaa vähennettäisiin, tarkoittaisi päätös toteutuessaan sitä, että olemassa oleviin tiloihin ja ylisuuriin lapsiryhmiin sijoitettaisiin lisää lapsia. Näinkö Helsingin kaupunki on täyttämässä julkisen vallan aktiivista toimintavelvoitetta lapsen hyvinvoinnin ja kasvun edistämiseksi ja lasten osuuden turvaamiseksi yhteiskunnan voimavaroista?

Päiväkotien tilaratkaisujen lähtökohtana tulee olla lasten kasvua, kehitystä ja oppimista tukevan leikki- ja oppimisympäristön rakentuminen. Lapsen kasvuympäristön fyysinen ulottuvuus määrittää sitä, miten lasten toiminnot, kuten leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen sekä taiteellisen kokeminen ja ilmaiseminen mahdollistuvat. Puheen erottaminen, ymmärtäminen ja ilmaisu edellyttävät hiljaista ääniympäristöä.

Lapsiryhmien koot ovat kasvaneet kaiken aikaa; pula päiväkotipaikoista ja erilaiset tehostamistoimet ovat pitäneet siitä huolen. Päiväkodeille asetettua 92 prosentin käyttöastevaatimusta on lähes mahdotonta saavuttaa, ellei täyttöaste ole yli 100 prosenttia. Ryhmäkokoja kasvattaa myös käytäntö, jonka mukaan sen kuukauden alusta, jonka aikana lapsi täyttää kolme vuotta, hänen laskennallinen kertoimensa pienenee ja ryhmään voidaan ottaa uusi lapsi.

Ryhmäkokojen kasvattaminen olisi käsittämätöntä tilanteessa, jossa poliittiset päättäjät ovat sekä kaupungin Strategiaohjelmassa 2009–2012 että Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa 2009–2012 sitoutuneet päiväkotiryhmien pienentämiseen. Päättäjät ovat myös hyvinvointisuunnitelmassa linjanneet, että päivähoidossa 3 vuotta täyttävän lapsen laskennallisen kerroin muutetaan vain kaksi kertaa vuodessa, tammikuun 1. ja elokuun 1. päivä. Miksi sanat ja teot eivät kohtaa - ainakaan lasten asioissa?

Yksikään poliitikko tai virkamies ei voi olla tietämätön suurten lapsiryhmien haitallisista vaikutuksista. Yhdenkään lapsen kasvuympäristö ei saa olla meluisa, rauhaton ja infektiotaudeille altistava. Yhdenkään lapsen optimaalista kehitystä ei saa vaarantaa korkeilla stressihormonitasoilla tai sillä, ettei hänen kehityksellisiin tarpeisiinsa vastata.

Mervi Piirainen

Lastentarhanopettaja, Helsingin Lastentarhanopettajat ry puheenjohtaja

Kansanedustaja Raija Vahasalo on tehnyt kirjallisen kysymyksen 9. joulukuuta 2009 (KK 1031/2009 vp), lasten päivähoidosta annetun asetuksen 6§ noudattamisesta. Erityisesti Vahasaloa kiinnostaa normaalista poikkeava tapa toteuttaa henkilöstön työaikaa, jossa päiväkotien henkilöstölle määrätään työaikaan kuulumaton puolen tunnin lepotauko.  

Kansanedustaja Raija Vahasalon kysymys kuuluu, miten hallitus aikoo varmistaa sen, että lasten päivähoidosta annetun asetuksen 6 §:ää noudatetaan ja että lasten oikeus turvalliseen ja hyvään päivähoitoon toteutuu koko toimintapäivän ajan?

Vastauksen kysymykseen on antanut peruspalveluministeri Paula Risikko 29.12.2009.

Kysymys ja ministerin vastaus löytyvät kokonaisuudessaan seuraavasta linkistä: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_1031_2009_p.shtml

Kansanedustaja Tuula Peltonen on tehnyt kirjallisen kysymyksen 9. joulukuuta 2009 (KK 1035/2009 vp) ja se koskee kuusivuotiaiden lasten esiopetusta ja kokopäivähoitoa koskevien säädösten selkiyttämistä

Kansanedustaja Tuula Peltosen kysymys kuuluu, aiotaanko kuusivuotiaiden lasten esiopetusta ja kokopäivähoitoa koskevia säädöksiä selkiyttää siten, että lapselle taataan sopivan kokoinen lapsiryhmä kokopäiväisen hoidon ja esiopetuksen toimintojen yhdistyessä?

Vastauksen kysymykseen on antanut opetusministeri Henna Virkkunen 7.1.2010.

Kysymys ja ministerin vastaus löytyvät kokonaisuudessaan tästä.

Lastentarhanopettajaliiton jäsenet maksavat jäsenmaksua vuoden 2010 alusta vain 0,16 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta tulostaan.  

Jäsenet saavat LTOL:n jäsenetujen lisäksi OAJ:n jäsenedut, sillä Lastentarhanopettajaliiton jäsenet ovat myös OAJ:n jäseniä. Merkittävimpiä jäsenetuja ovat palkkaukseen ja palvelussuhteen ehtoihin liittyvä edunvalvonta, varhaiskasvatuksen asiantuntija- ja ammattilehti Lastentarha, koulutukset sekä OAJ:n julkaisema opetusalan järjestö- ja ammattilehti Opettaja. Lisäksi jäsenet saavat pankki-, vakuutus-, loma- ja ostoetuja.

LTOL:n syysvaltuusto vahvisti jäsenmaksun alentamisen 0,26 prosentista 0,16 prosenttiin kokouksessaan marraskuussa.

Kuntapäättäjien näkemykset säästötoimista päivähoidon varhaiskasvatuksessa eroavat lastentarhanopettajien ja vanhempien arjen havainnoista selkeästi, toteaa Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anne Liimola tuoreen kyselytutkimuksen tuloksista.

Lastentarhanopettajaliitto (LTOL) teetti TNS Gallupilla kyselyn talouskriisin vaikutuksista lasten asemaan ja lasten oikeuksien toteutumiseen. Kyselyyn vastasi 823 kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajaa, lastentarhanopettajaa ja lasten vanhempaa.  

Lue lisää ->

Lastenkulttuurin valtionpalkinto loruille, laululle ja leikille

Lastenkulttuurin valtionpalkinnot jaettiin kirjailija Hannele Huoville ja musiikkikasvattaja Soili Perkiölle

loru-, laulu- ja leikkiperinteen uudistamisesta. Palkinnon jakoi Lapsen oikeuksien päivänä 20. marraskuuta 2009 Säätytalolla Helsingissä kulttuuriministeri Stefan Wallin. 15 000 euron palkinnon myönsi Taiteen keskustoimikunta, joka kiittää palkittuja lapsiperheiden rauhoittamisesta kuuntelemaan ja arvostamaan myös hiljaisuutta, sanoja ja säveliä.

Ebeneser-säätiön 3500 euron tunnustuspalkinto lasten hyväksi tehdystä työstä myönnettiin 19. marraskuuta 2009 kasvatustieteen professori Aili Heleniukselle. Helenius tunnetaan lapsen ja leikin puolestapuhujana ja saksalaisen pedagogi Friedrich Fröbelin luoman ideologian asiantuntijana. Vuodesta 2003 alkaen Helenius on toiminut Turun yliopiston Rauman yksikön varhaiskasvatuksen professorina. Hänen viimeaikaiset tutkimuskohteensa koskevat alle kolmivuotiaiden kehitystä ja pedagogiikkaa.

Valtuuston sääntömääräinen syyskokous pidettiin Akavatalolla 6.-7. marraskuuta ja valtuusto oli paikalla täysmääräisenä (läsnä 45 valtuuston jäsentä).

Valtuusto päätti kokouksessaan mm. valtuustokauden, eli vuosien 2009-2013 toimintaohjelmasta ja vuoden 2010 toimintasuunnitelmasta, jotka julkaistaan Lastentarha-lehden vuoden 2010 ensimmäisessä numerossa. Lehti ilmestyy tammikuun lopulla.

Valtuusto käsitteli kokouksessaan myös liiton tavoitteita käynnistyneelle sopimuskierrokselle ja päätti uudistaa jo valtuuston kevätkokouksessa päättämänsä tavoitteet. 

Päiväkodin työntekijällä voi mennä jopa päivä viikossa kirjoitustyöhön. Ydintehtäviin, pedagogiseen kasvatus- ja opetustyöhön sekä lasten kanssa toimimiseen ei jää riittävästi aikaa. Näin vastasivat päiväkotien työntekijät Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen valtakunnalliseen kyselyyn, jonka välittäminen päiväkoteihin toteutettiin LTOL:n yhdistysten ja toimijoiden kautta.

Kyselytutkimus osoittaa, että päiväkodeissa kuluu yhä enemmän aikaa kirjoittamiseen. Lähes 1.300 vastaajasta yli 90 prosenttia on sitä mieltä, että kirjalliset työt ovat lisääntyneet työuran aikana. Neljänneksellä vastaajista kirjallisiin tehtäviin kuluu päivä tai enemmän viikossa, noin 60 prosentilla vastaajista vajaa työpäivä.

Kuluttajavirasto on lähettänyt kirjeen (4.6.2009) kuntien tuoteturvallisuusviranomaisille koskien päivähoidon turvallisuusvalvontaa. Kirjeessä käsitellään kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain tulkintaa. Lasten päivähoidosta annetun lain mukaisen päivähoidon turvallisuuden valvontaa on rajattu kuntien turvallisuusvalvontaviranomaisten suorittaman valvonnan ulkopuolelle. 

Lue lisää!

Valtakunnalliset Lastentarhanopettajapäivät järjestettiin Jyväskylän Paviljongissa 3.-4. lokakuuta. Päiville osallistui yli 1.200 liiton jäsentä, kutsuvierasta ja yhteistyökumppania.

Lastentarhanopettajapäivien sisältö rakentui korkeatasoisista avajais- ja päätöstilaisuudesta sekä kolmesta luentolinjasta, joista jokainen sai valita itselleen kiinnostuksensa mukaiset luennot. Valtiovallan tervehdyksen päiville toi opetusministeri Henna Virkkunen. Luennoitsijoina olivat mm. filosofi, professori Pekka Himanen, lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula sekä ma. professori Maija-Riitta Ollila.

Ensimmäisen päivän kruunasi juhlava illanvietto, joka alkoi Jyväskylän kaupungin vastaanotolla. Samassa yhteydessä juhlistettiin 90 vuotta täyttänyttä Lastentarhanopettajaliittoa. Juhlapuhujina olivat kaupunginjohtaja Markku Andersson ja OAJ:n valtuuston puheenjohtaja Jarmo Juupaluoma. Ilta huipentui Seminaarinmäen Mieslaulajien konserttiin, jonka liitto tarjosi päiville osallistuneille syntymäpäiviensä kunniaksi.

Päivien aikana osallistujilla oli mahdollisuus tutustua laajaan oppi- ja toimintavälinemateriaalinäyttelyyn.

Lastentarhanopettajaliiton uuden valtuuston kevätkokous pidettiin Helsingissä 8.-9. toukokuuta.

Valtuusto valitsi liiton uudeksi puheenjohtajaksi päiväkodinjohtaja Anne Liimolan Tampereelta. Liiton varapuheenjohtajaksi valtuusto valitsi lastentarhanopettaja Mervi Piiraisen Helsingistä. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin myös edellisen valtuuston puheenjohtajan toiminut päiväkodinjohtaja Anitta Pakanen Oulusta ja valtuuston varapuheenjohtajaksi päiväkodinjohtaja Klaus Rytöhonka Turusta. Puheenjohtajien lisäksi valtuusto valitsi liiton hallitukseen 12 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. 

Puheenjohtajien toimikaudet kestävät kevääseen 2014 saakka. Edellinen puheenjohtaja Soile Oleander on ollut tehtävässä liiton sääntöjen maksimiksi määrittelemät kolme kautta.

Henkilövalintojen lisäksi valtuusto mm. otti kantaa varhaiskasvatuslainsäädännön kehittämiseen ja päätti LTOL:n tavoitteista seuraavalle työmarkkinakierrokselle.

OAJ:läinen Lastentarhanopettajaliitto LTOL on pöyristynyt valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton aikeista etsiä päivähoidon säästöillä ratkaisua kuntien ahdinkoon. Mahdollisina säästövaihtoehtoina esitetään mm. päivähoidon ryhmäkokoja, erilaisia kelpoisuusvaatimuksia sekä palveluiden määräaikoja.

Julkisen varhaiskasvatuksen laatu on jo tällä hetkellä huolestuttava ja sitä parantamaan pyrkivä päivähoitolain uudistamistyö käynnissä. Puheet siitä, etteivät henkilöstöön ja päivähoidon ryhmien kokoihin liittyvät päätökset vaikuttaisi varhaiskasvatuspalveluiden laatuun, ovat vastuuttomia ja perättömiä. Totuus on juuri päinvastainen; henkilöstön osaaminen ja lapsiryhmien koko ovat varhaiskasvatuspalveluiden keskeiset laatutekijät.

Jo suunnitelmat päivähoidon lisäsäästöistä osoittavat, ettei hallituksen politiikka ole lapsi- ja perheystävällistä. Samaa todisti myös se, etteivät valtiontalouden menokehykset vuosille 2010–2013 sisältäneet pienintäkään mainintaa tai varausta valmisteilla olevan päivähoitolain uudistamisen toteuttamiseen.

Onko tämä poliittisten päätöstentekijöiden lahja Suomen lapsille YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 20-vuotisjuhlavuonna?

Aikooko hallitus toistaa edellisen taloudellisen taantumakauden virheet laittamalla lapset ja lapsiperheet laman maksajiksi?

Lastentarhanopettajaliitto korostaa, että nimenomaan lasten hyvinvoinnista ja heidän kasvu- ja oppimisedellytyksistä ei tule säästää minkäänlaisessa suhdannetilanteesta.

Viisailta päättäjiltä ja sivistysvaltioilta tulee löytyä malttia sijoittaa lapsiin!

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 6. huhtikuuta kaupungin suomenkielisen päivähoidon siirtymisen sosiaali- ja terveystoimesta sivistystoimeen 1.1.2010 alkaen. Valtuusto päätti samalla, että suomenkielisestä päivähoidosta käytetään nimitystä suomenkielinen varhaiskasvatus. 

Yhdistämistä valmistelleissa työryhmissä on todettu, että lapsen pedagoginen jatkumo päivän sisällä ja siirtymävaiheissa toteutuu paremmin sivistystoimessa. Lisäksi on todettu, että varhaiskasvatuksen ja opetuksen alueelliset pedagogiset yhteisöt voidaan luoda helpommin. Yhdistämistä perusteltiin myös sillä, että yhteistyö henkilöstön ja tilojen käytössä tehostuu.

Espoon ruotsinkielinen päivähoito on ollut jo aiemmin sivistystoimessa.

LTOL:n valtuustovaalit järjestettiin postivaaleina. Keskusvaalilautakunta vahvisti vaalien tulokset kokouksessaan 26. maaliskuuta. Valtuustoon valittiin 12 vaalipiiristä 45 varsinaista jäsentä sekä 57 varajäsentä. Koko maan äänestysprosentiksi muodostui 42,2 %.

Uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa 8.-9. toukokuuta valitaan liiton uudet puheenjohtajat ja valtuuston puheenjohtajat sekä liiton hallitukseen 12 jäsentä ja varajäsentä - yksi kustakin vaalipiiristä.

Liiton sääntöjen mukaan hallituksen jäsen ei voi toimia samanaikaisesti valtuustossa. Keskusvaalilautakunta vahvisti valtuustossa tehtyjen henkilövalintojen jälkeen valtuuston kokoonpanoon tulleet muutokset.

Tarkentuneen valtuuston kokoonpanon löydät alta olevasta linkistä.

Julkinen varhaiskasvatus on keskeinen osa suomalaista lapsuutta ja varhaiskasvatuspalvelut ovat lapsikansalaisten keskeisimpiä
hyvinvointipalveluja. Julkinen varhaiskasvatus on pitkälti kunnallispolitiikkaa; kaikki keskeiset varhaiskasvatuspalveluiden järjestämiseen liittyvät päätökset tehdään kunnissa.

OAJ:läinen Lastentarhanopettajaliitto haastaa uudet kunnan- ja kaupunginvaltuustot tekemään sellaisia päätöksiä, joilla vaikutetaan lapsikansalaistemme hyvinvointiin.

Kunnissa ja jäsenyhdistyksissä tätä haastetta voitte olla viemässä uusien valtuustojen jäsenille liiton kuntavaalimateriaalin muodossa. Erityisen hyvin tähän soveltuu Lastentarhapeli - Dagisspelet, jota yhdistykset voivat tilata osoitteesta lastentarha(at)lastentarha.fi

Peliin voit tutustua alla olevasta linkistä.

Kuntaliitolla oli aiemmin suositus siitä, että jokaiseeen kuntaa laaditaan kuntakohtainen lapsipoliittinen ohjelma. Kaikissa kunnissa ei kuitenkaan näin ole toimittu.

Uuden lastensuojelulain (417/2007, 12§) mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lapsi- ja nuorisopoliittinen hyvinvointisuunnitelma vuoden 2008 loppuun mennessä. Suunnitelma on hyväksyttävä kunkin kunnan valtuustossa ja tarkistettava korkeintaan neljän vuoden välein. Suunnitelma ja sen aiheuttamat kustannukset on otettava huomioon myös kuntalain mukaisessa talousarviossa.

Lastensuojelulaki vaatii, että kuntien on satsattava ennalta ehkäsisevään työhön; kuten päivähoitoon, varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen.

Vaikuta siihen, että kuntasi lapsi- ja nuorisopoliittinen suunnitelma valmistuu ajoissa ja ole aktiivinen myös kuntasi lapsi- ja nuorisopoliittisen hyvinvointisuunnitelman sisältökysymyksissä!

Lisätietoja asiasta saat tästä.

Syyskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2008 tulee kuluneeksi 120 vuotta siitä, kun helsinkiläinen, Saksassa lastentarhanopettajakoulutuksen saanut nuori lastentarhanopettaja Hanna Rothman avasi pohjoismaiden ensimmäisen, köyhien perheiden lapsille tarkoitetun kansanlastentarhan ovet Lapinlahdenkadulla. Hämmästyksekseen hän totesi, ettei ovella lehti-ilmoituksesta huolimatta ollut yhtään lasta. Lastentarha oli uusi ilmiö, eikä vanhemmilla ollut tietoa sen sosiaalipedagogisesta merkityksestä. Sanalla lastentarha ei ollut merkityssisältöä vanhemmille. Lastentarha tarjosi perheille apua ja halusi korjata suojiinsa kaduilla ja kujilla vaeltelevat lapset. Lapset saivat olla ryhmässä koulutetun opettajan pedagogisessa ohjauksessa. Tästä päivästä katsotaan organisoidun suomalaisen päivähoidon saaneen alkunsa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimii varhaiskasvatuksen neuvottelukunta, jonka tavoitteena on tukea ja edistää varhaiskasvatuksen laaja-alaista kehittämistä. Neuvottelukunnassa on edustettuna hallinnon, tutkimuksen, koulutuksen, järjestöjen ja kuntien asiantuntemus.

Ensimmäisen kolmivuotisen varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan toimikausi päättyi vuoden 2007 lopussa. Loppuraportin ohella neuvottelukunnan neljä jaostoa ovat tuottaneet omat raporttinsa. Jaostot ovat keskittyneet henkilöstön koulutukseen ja osaamiseen, perhepäivähoidon kehittämiseen, varhaiskasvatustutkimukseen ja kansainväliseen tilanteeseen sekä maahanmuuttajatyön kehittämiseen. Neuvottelukunnan työ kohdentui yhteiskunnan järjestämiin ja valvomiin varhaiskasvatuspalveluihin, visioiden samalla varhaiskasvatuksen toteuttamista ja kehittämistä vuoteen 2020.

Neuvottelukunnan loppuraportti pitää sisällään useita toimenpide-esityksiä varhaiskasvatuksen kehittämiseksi ja vision 2020 toteuttamiseksi. Ydinasiana neuvottelukunta esittää päivähoitoa koskevan lainsäädännön uudistamista.

Neuvottelukunta esittää myös henkilöstön osaamisen ja koulutuksen kehittämistä monin eri tavoin. Varhaiskasvatuksen nykyiset koulutukset halutaan arvioida, koulutustarpeet ennakoida, seurantaa ja tilastointia kehittää. Henkilöstön koulutustasoa esitetään nostettavaksi muuttamalla kelpoisuuksia ja henkilöstörakennetta koskevia säädöksiä. Eri ammattiryhmien vastuut ja tehtäväalueet esitetään määriteltäviksi selkeäksi niin, että erilainen osaaminen hyödynnetään varhaiskasvatustyössä.

Lisäksi neuvottelukunnalla on toimenpide-ehdotuksia varhaiskasvatuspalvelujen kehittämiseksi, ohjausjärjestelmän selkiyttämiseksi sekä tutkimuksen ja kehittämistoimintojen vahvistamiseksi. Loppuraportin pääset lukemaan kokonaisuudessaan STM:n sivuilta.