Thursday, April 24, 2014
SuomeksiPå svenskaIn english
SisäänkirjausSisäänkirjaus
> Tilaa Lastentarha tästä!
> Lastentarhan mediakortti 2014

 


 

 

 

 

 

 

 

 

LTOL:n ja OAJ:n valtuustovaalien tulokset löydät alla olevista linkeistä!


Viikon akavalaisena lastentarhanopettaja

Viikon akavalainen, lastentarhanopettaja Anna Saario kertoo, mitä opettajalta vaaditaan ja miksi työ innostaa!

Lue lisää


Uudistukset puuttuvat varhaiskasvatuslakiesityksestä!

 

Lastentarhanopettajaliitto ja OAJ ovat monin osin pettyneitä varhaiskasvatuslakia valmistelleen työryhmän esitykseen. Liittojen mielestä varhaiskasvatus pitäisi uudistaa perusteellisesti. Erimielisen työryhmän esitys on epälooginen eikä sisällä riittäviä uudistuksia, joilla turvattaisiin kaikille lapsille korkeatasoinen varhaiskasvatus sekä monipuolinen ja laadukas toiminta.

- Vanhemmat pitävät tärkeänä lapsen oppimisen ja kasvun tukea, ja tämän pitää näkyä myös laissa. Varhaiskasvatuksen kehittämisen oikea hetki olisi juuri nyt, kun päivähoito on lakannut olemasta sosiaalihuoltoa ja varhaiskasvatus on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisena osa muuta kasvatus- ja koulutusjärjestelmää. Valitettavasti työryhmä ei rohjennut katsoa tulevaisuuteen ja pohtia, millaisia varhaiskasvatuspalveluja tarvitaan tällä ja ensi vuosikymmenellä.

- Varhaiskasvatuksen uudistus on vietävä maaliin asti. Pienten lasten asioita ei voi aina jättää viimeiseksi, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen muistuttaa.

LTOL ja OAJ ovat erityisen pettyneitä siihen, että työryhmä esittää nykyisen henkilöstörakenteen säilyttämistä. Päähuomio on keskustelussa kiinnitetty ryhmäkokoon ja samalla unohdettu, mikä merkitys on sillä, kuka ryhmän toiminnasta vastaa. Järjestöjen mielestä jokaisessa lapsiryhmässä tulisi olla opettaja, joka vastaa ryhmän pedagogisesta toiminnasta lasten aktiivisen toimintapäivän ajan. Ministeriö on arvioinut, että tämä maksaisi noin 38 miljoonaa euroa.

– Kustannukset jakautuisivat useille hallituskausille. Tämä summa kannattaa kuitenkin maksaa, koska se osaltaan varmistaa uudistuksen laadukasta toteuttamista. Kehysriihessä punnitaan päättäjiemme varhaiskasvatukselle antama arvostus. Varhaiskasvatus on nähtävä investointina, ja ilman euroja ei tahtotila pienistä ryhmistä ja osaavasta henkilöstöstä toteudu, Luukkainen toteaa.


Työryhmä esittää opettajalle ja varhaiskasvatuksen sosionomille omia nimikkeitä. - Esitys on kannatettava, ja se selkeyttää vastuita ja tehtäväkuvia. Sosionomin osaamisella ja koulutuksella on oma arvonsa varhaiskasvatuksessa. On kuitenkin välttämätöntä, että opettajan tehtävä pedagogiikasta vastaavana kirjataan lakiin, LTOL:n puheenjohtaja Anne Liimola esittää.

- Yksi vakava puute työryhmän esityksessä on, ettei siinä ymmärretä johtajuuden merkitystä varhaiskasvatuksessa. Johtajan rooli varhaiskasvatuksessa ei ole yhtään vähäisempi kuin muuallakaan opetus- ja kasvatusalalla, ja myös varhaiskasvatuksen johtajalta tulee edellyttää maisterin tutkintoa.  Johtajuuden merkitystä korostaa myös alan tutkimus, puheenjohtajat muistuttavat.


Lupaus uudesta varhaiskasvatuslaista on pidettävä!

Lastentarhanopettajaliitto edellyttää, että varhaiskasvatuslaki säädetään tämän hallituskauden aikana. - Poliittisella tahtotilalla on nyt merkittävä rooli tulevaisuuden rakentamisessa. Vaadin poliittisilta päättäjiltä rohkeutta ja uskallusta katsoa tulevaisuuteen sekä vastuun ottamista varhaiskasvatuksen kehittämisessä. On ainoastaan tekosyy siirtää varhaiskasvatuslain uudistuksia heikkoon taloudelliseen tilanteeseen vedoten, puheenjohtaja Anne Liimola Lastentarhanopettajaliitosta toteaa.

> Lue lisää

Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta voimaan 1.8.2014

Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta (1287/2013) tulee voimaan ensi elokuun alusta lukien. Uusi laki kattaa oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen.

Lain voimaan tullessa kunnalla tulee olla tarjolla sen alueella sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille kuraattorin, vastaavan kuraattorin sekä opiskeluhuollon psykologipalvelut.

> Lue lisää


OKM selvitti esi- ja perusopetuksen opetusryhmien sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuen nykytilaa

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö on laatinut eduskunnan sivistysvaliokunnalle selvitykset opetusryhmien nykytilasta esi- ja perusopetuksessa sekä kolmiportaisen tuen toimeenpanosta.

 

> Lue lisää

Selvitys eduskunnan sivistysvaliokunnalle esi- ja perusopetuksen opetusryhmien nykytilasta

Oppimisen ja hyvinvoinnin tuki. Selvitys kolmiportaisen tuen toimeenpanosta


Esiopetuksen opettajien palvelussuhteen ehtojen heikennys lainvastainen

Kuopion hallinto-oikeus on kumonnut lainvastaisena Mikkelin kaupunginhallituksen päätöksen, jolla se työsuhteisti virassa olevat esiopetuksen opettajat ja siirsi heidät opetusalan sopimuksesta kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen. Esiopetuksen opettajat voittivat jutun: siirto katsottiin lainvastaiseksi eikä palvelussuhteen ehtoja voinut heikentää.

> Lue lisää


Esiopetuksen opettajan kelpoisuuksia ei saa väljentää!

Lastentarhanopettajaliitto ei hyväksy valtioneuvoston rakennepoliittisessa ohjelmassa olevaa esitystä, jonka mukaan esiopetuksen opettajan kelpoisuutta väljennetään. Esiopetuksen opettajan kelpoisuusvaatimuksena täytyy edelleen olla kasvatustieteen kandidaatin, lastentarhanopettajan tai luokanopettajan tutkinto.


Laatua päiväkoteihin varhaiskasvatuksen korkealla koulutuksella ja opettajia lisäämällä

 

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ja järjestöön kuuluva Lastentarhanopettajaliitto pitävät Koulutuksen arviointineuvoston ja korkeakoulujen arviointineuvoston tänään julkaisemaa varhaiskasvatuksen koulutuksen arviointia erittäin tärkeänä. Tulokset tulee hyödyntää sekä varhaiskasvatuksen uutta lainsäädäntöä laadittaessa, päiväkotien henkilöstön rekrytoinnissa että henkilöstön koulutussuunnittelussa.

Erityisen tärkeää on – kuten arvioinnissa esitetään – että nyt käydään vakava ja perusteellinen koulutuspoliittinen keskustelu ja lähdetään johdonmukaisesti tekemään koulutusrakenteita koskevia ratkaisuja suuntaan, jolla varhaiskasvatukseen turvataan laadun takaavat johtajat, opettajat ja muu henkilöstö.

Varhaiskasvatuksessa toimivien opettajien ja johtajien koulutustasoa tulee nostaa. Tämä lisää osaamista, alan arvostusta ja houkuttelevuutta ja ennen kaikkea lasten saaman palvelun laatua. Pedagogiikkaan pitää panostaa päiväkotien arjessa niin, että kaikissa päiväkotiryhmissä on kaksi lastentarhanopettajaa.

Koulutustason nostaminen liittyy koulutusrakenteiden kehittämiseen. Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon aloittaneilla pitää olla suora oikeus maisteriopintoihin. Aiemman lastentarhanopettajatutkinnon suorittaneille tulee rakentaa tarkoituksenmukainen väylä päivittää tutkintonsa yliopisto-opinnoin maisteritasolle.

Varhaiskasvatukseen suuntautuneille ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille, jotka haluavat vahvistaa varhaispedagogista osaamistaan, on oltava oma yliopistollinen opintojen syventämisen vaihtoehto.

Koulutustason nostamisen lisäksi OAJ ja LTOL vaativat yliopistollisen lastentarhanopettajakoulutuksen määrän nostamista ja pidempiaikaista koulutuksen laajennusohjelmaa, johon osoitetaan sen edellyttämä riittävä rahoitus.

Lastentarhanopettajakoulutuksen laajennus soveltuisi erinomaisesti toteutettavaksi hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa, jonka mukaan sisäänottoja lisätään määräaikaisesti erityisesti työelämän kannalta keskeisillä aloilla. Opetusministeriön ehdottamaa, sinänsä erittäin kannatettavaa, hakijamäärien suman purkamista tulisikin toteuttaa juuri suuntaamalla koulutuspaikkoja yliopistojen lastentarhakoulutuksen laajentamiseen. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla olisi töitä heti 450 lastentarhanopettajalle.


Lastentarhanopettajaliiton keskeiset linjaukset varhaiskasvatuslakiin

Lastentarhanopettajaliitto vaatii, että varhaiskasvatuslain on turvattava lapsen oikeudet. Liitto linjaa, että varhaiskasvatus on lapsen oikeus. Kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatus on pohja, jolle lapsen oppimuspolku ja hyvinvointi rakentuvat. Liitto toteaa, että lasten kustannuksella säästäminen on lyhytnäköistä.

Lue lisää lakiesitteestämme


Huikeat Lastentarhanopettajapäivät!

Valtakunnallisille Lastentarhanopettajapäiville osallistui 1 300 lastentarhanopettajaa ja varhaiskasvatuksen asiantuntijaa sekä 60 näytteilleasettajaa 28.-29.9. Helsingin Finlandia-talossa.

Päivien ohjelmassa näkyivät kattavasti ne osaamisalueet, joita lastentarhanopettajan työssä vaaditaan. Päivien luennoitsijat kertovat aiheistaan Lastentarhassa 5, joka ilmestyy 28. marraskuuta. Päiville osallistuneet saavat palautekyselyn päivistä sähköpostiinsa viikolla 40 - toivomme, että mahdollisimman monella on hetki aikaa vastata kyselyyn.

Lastentarhanopettajaliitto ja Helsingin lastentarhanopettajat HELA kiittävät lämpimästi kaikkia, jotka tekivät päivistämme huikean spektaakkelin!


Varhaiskasvatuslain on turvattava lapsen oikeudet

 

Uutta lakia varhaiskasvatuksesta valmistellaan ja sen on tarkoitus olla eduskunnan käsittelyssä keväällä 2014. Uusi laki korvaa nykyisen, yli 40 vanhan päivähoitolain. Nyt on tärkeää varmistaa, että lakiin saadaan oikeansuuntaiset linjaukset.

 

Lastentarhanopettajien mielestä varhaiskasvatus on lapsen subjektiivinen oikeus. Se on eri asia kuin vanhempien oikeus saada lapselle päivähoitopaikka.

 

> Lue lisää

Tuntiperusteinen päivähoitomaksu vasta 2015

Tuntiperusteiset päivähoitomaksut on tarkoitus ottaa käyttöön vasta vuonna 2015 eikä vielä ensi vuonna, valtiovarainministeriöstä kerrotaan.

Maksukäytännön muutos on osa laajempaa varhaiskasvatuksen uudistusta, jota valmistellaan opetus- ja kulttuuriministeriössä. Vielä keväällä ennakoitiin, että lakikokonaisuus tulisi voimaan vuonna 2014 ja se huomioitaisiin ensi vuoden budjetissa. Kohta jäi tiedotteeseen vahingossa. Kyseessä oli inhimillinen virhe, valtiovarainministeriöstä kerrotaan STT:lle.

Hallituksen budjettitiedotteessa kerrottiin eilen, että päivähoidossa otettaisiin käyttöön tuntiperusteiset maksut. Tänään julkistettiin korjattu tiedote, josta tämä kohta oli poistettu.


Lapsen oikeuksien rajaaminen tyrmistyttää lastentarhanopettajia

 

Jokaisella lapsella on tasa-arvoinen oikeus kasvatukseen ja opetukseen – tästä näkökulmasta valmistellaan myös uutta varhaiskasvatuslakia. – Lastentarhanopettajaliitto vaatii, että subjektiivista oikeutta päivähoitoon ei saa rajata. Hallituksen on taattava jokaiselle lapselle oikeus varhaiskasvatukseen, puheenjohtaja Anne Liimola Lastentarhanopettajaliitosta edellyttää. Liimola on valmistelemassa varhaiskasvatuslakia opetusministeriön työryhmässä, jonka toimikausi päättyy helmikuussa 2014.

 

Suomalaiseen varhaiskasvatukseen käydään tutustumassa ulkomaita myöten. Eniten ihastusta herättää

lasten tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen taustasta tai varallisuudesta riippumatta. Useilla mittareilla mitattunakin varhaiskasvatus on tärkein perusta elinikäiselle oppimiselle. Miksi tätä perustaa ollaan nyt romuttamassa?

 

Lapsen ensimmäiset ikävuodet ovat oppimisen kannalta kaikkein tärkeimmät. Varhaiskasvatuksella tuetaan lapsen persoonallisuuden, taitojen ja kykyjen tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä luodaan pohja elinikäiselle oppimiselle. Varhaiskasvatus tukee sosiaalisten taitojen kehitystä ja sillä on elinikäisiä myönteisiä vaikutuksia.  

Tukea tarvitsevat ja syrjäytymisvaarassa olevat lapset hyötyvät varhaiskasvatuksesta eniten. Mitä lapsen oikeuksien rajaaminen tarkoittaa vähävaraisille perheille?  Missä todetaan tuen ja lastensuojelun tarpeet? Mitä tapahtuu lapsen sosiaaliselle kehitykselle, jos osa lapsista joutuu kasvamaan ilman toveripiiriä tai joutuu luopumaan ystävyyssuhteista vanhempien työttömyyden takia? Miten käy maahanmuuttajalasten integraatiolle, jos lapsi ei pääse oppimaan suomen kieltä?

Päivähoitoon pääsevät lapset valittiin taloudellisin ja sosiaalisin perustein 1990-luvun alkuun asti, jolloin kaikille alle kolmevuotiaille lapsille taattiin oikeus päivähoitoon tai kotihoidontukeen. Vuonna 1996 subjektiivinen päivähoito-oikeus laajeni koskemaan kaikkia alle kouluikäisiä lapsia.

Lapsen oikeuksien rajaajat väittävät, että subjektiivinen päivähoito-oikeus kannustaa vanhempia viemään lapset päivähoitoon silloinkin, kun he ovat itse kotona. Tilastot ja tutkimukset eivät tätä väitettä tue. Äitiyslomalla vauvaa hoitavista vanhemmista vain 2,9 prosenttia vei vanhemman sisaruksen päivähoitoon (STM 2004). Äitiysloman lisäksi kotona ollaan STM:n selvityksen mukaan opiskelun, pätkätyön, sairausloman tai eläkkeen vuoksi. Myös maahanmuuttajista useimmiten toinen vanhemmista on kotona. Kaikki perusteet yhteenlaskettuna kotona olevien vanhempien hoidossa olevia lapsia on 10 %. Rajaamalla tämä pieni joukko lapsia varhaiskasvatuspalvelujen ulkopuolelleko pelastaa Suomen valtion talouden?

 

Lähteet

Lasten päivähoito 2011, tilastoraportti THL

Selvitys kotona olevien vanhempien lasten päivähoidosta, Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistio 2004:16


 

Esitys joustavasta hoitorahasta

Hallitus esittää eduskunnalle lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia muutettavaksi siten että alle kolmivuotiaan lapsen vanhemmalle tai muulle huoltajalle maksettava osittainen hoitoraha korvataan uudella joustavalla hoitorahalla. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 talousarvioon ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2014.

Lue esitys tästä


Selvitys esiopetuksen velvoittavuudesta

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamat selvityshenkilöt dosentti Jarmo Kinos ja dosentti Tuire Palonen luovuttivat selvityksensä esiopetuksen velvoittavuudesta opetusministeri Krista Kiurulle 5. kesäkuuta.

Selvitys liittyy hallituksen tavoitteeseen kehittää esi- ja perusopetusta koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana opetuksena. Esiopetuksella varmistetaan laadukas opetuksen ja kasvatuksen jatkumo varhaiskasvatuksesta perusopetukseen.
Selvityshenkilöt esittävät, että 6-vuotiaiden esiopetus muutettaisiin velvoittavaksi ja koko ikäluokkaa koskevaksi. Tämä on myös Lastentarhanopettajaliiton tavoite.

Selvitys esiopetuksen velvoittavuudesta Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:5 


Varhaiskasvatus on lapsen oikeus

 

Lapsella on subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen, joka koostuu lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen kokonaisuudesta.

Varhaiskasvatus muodostuu päiväkotitoiminnasta, esiopetuksesta ja avoimista varhaiskasvatuspalveluista. Kaikilla lapsilla on oltava tasavertaiset mahdollisuudet osallistua perheen valinnan mukaisesti varhaiskasvatukseen.

-> Lue lisää

Maksutonta varhaiskasvatusta lisättävä

 

Valtakunnallisena varhaiskasvatuspäivänä Lastentarhanopettajaliitto korostaa lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen ja edellyttää maksuttoman varhaiskasvatuksen lisäämistä.

 

Useissa kunnissa keskustellaan tällä hetkellä tuntiperusteisista päivähoitomaksuista. Silloin maksetaan vain niistä tunneista, jotka lapsi on päiväkodissa. Tuntiperusteisen maksujärjestelmän taustalla ovat henkilöstösäästöt eli samalla henkilöstömäärällä hoidetaan entistä enemmän lapsia. Asiaa kuitenkin perustellaan oikeudenmukaisella maksujärjestelmällä. Uhkana on, että päiväkodin ovet käyvät kuin saluunassa kun lapsia tulee ja menee. Päiväkodin henkilökuntaa siirrellään lapsiryhmästä ja päiväkodista toiseen lapsimäärän mukaan. Kellokortit viuhuvat pienten ja isompien kaulassa ja kunta säästää. Vai säästääkö? Miksi ei muuteta osapäivähoidon maksuja kohtuullisemmaksi?

 

Lue lisää

OAJ: tuntiperusteisen päivähoitomaksun lapsivaikutuksia ei ole selvitetty, lue lisää


Työryhmä aloittaa varhaiskasvatuslain valmistelun

Opetusministeri Jukka Gustafsson on asettanut työryhmän valmistelemaan esityksen varhaiskasvatusta koskeviksi säädöksiksi. Varhaiskasvatuksen keskeisistä tahoista ja asiantuntijoista koostuvan laaja-alaisen työryhmän puheenjohtajana toimii opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen. Valtioneuvoston on määrä jättää asiasta lakiesitys Eduskunnalle kevätistuntokaudella 2014. Tavoitteena on, että lainsäädäntö tulisi voimaan 1.1.2015.

LTOL:n puheenjohtaja Anne Liimola nimettiin työryhmän jäseneksi ja OAJ:n kehittämispäällikkö Nina Lahtinen työryhmän pysyväksi asiantuntijaksi. Työryhmän ja sitä tukevan valmisteluryhmän kokoonpanot löydät TÄSTÄ.


Ehdotus koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi

Valtioneuvoston vuonna 2011 hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011–2016 asetetaan tavoitteita koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi koko koulutusjärjestelmässä. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelman siten, että valtioneuvosto voi sen hyväksyä vuoden 2012 loppuun mennessä.

Toimenpideohjelmaa valmistelemaan opetus- ja kulttuuriministeriö asetti työryhmän, joka on laatinut ehdotuksen valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi.

Ehdotuksessa esitetään toimenpiteitä kaikille koulutusasteille varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen, mm. esiopetus esitetään säädettäväksi velvoittavaksi.

Ehdotus valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi


Varhaiskasvatus Euroopan opettajajärjestö Etucen asialistalla

 

Eurooppalaiset opettajajärjestöt pitävät varhaiskasvatusta merkittävänä osana kasvatus- ja koulutusjärjestelmää sekä elinikäistä oppimista. Korkeatasoinen henkilöstö, opettajat, ovat varhaiskasvatuksen laadun tärkein tekijä. Varhaiskasvatuksen opettajilla tulee olla vahva itsenäinen rooli ja oikeus jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen ja täydennyskoulutukseen. Opettajien koulutus tulee olla korkeatasoista, vaatii ETUCEn konferenssi. Euroopassa varhaiskasvatuksen merkitys tunnustetaan vahvasti. - Myös Suomessa on otettava tiukempi ote varhaiskasvatuksen pedagogiikan ja varhaiskasvatuksen opettajuuden vahvistamisessa, toteaa Lastentarhanopettajaliitton puheenjohtaja Anne Liimola.

 

ETUCEn konferenssi oli 26. -28.11.2012 Budapestissa. Konferenssiin osallistui 300 delegaatiota sadasta järjestöstä. ETUCE hyväksyi konferenssissaan myös muita kannanottoja mm. talouskriisiin, koulutuksen leikkauksiin ja yksityistämisen vastustamiseen liittyen.


Lähes 4 000 allekirjoitti adressin, jolla vaadittiin varhaiskasvatuksen laadun kehittämistä opetushallitukselle

Lastentarhanopettajaliitto otti kantaa varhaiskasvatuksen hallinnonalan siirtämiseksi kokonaisuudessaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoitavaksi. Liiton mielestä Opetushallituksen tulee päättää varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalveluiden tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä, kodin kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja varhaiskasvatussuunnitelmien perusteiden laadinnasta.

Kannanotosta tehtiin myös nettiadressi, johon laittoi kolmen viikon aikana nimensä 3 738 allekirjoittajaa.

Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anne Liimola on ollut 20.11. sivistysvaliokunnan ja 22.11. sosiaali- ja terveysvaliokunnan  kuulemistilaisuuksissa kertomassa liiton kannan maan hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta.


Lasten oikeuksien päivän sanoma laulaen

Lasten oikeuksien päivää vietetään tiistaina 20. marraskuuta. Muusikko Pauli Hanhiniemi on tehnyt yhdessä Pispan koulun viidesluokkalaisten kanssa lapsen oikeuksien päivän laulun Aikuiset ja isot kuunnelkaa!

Laulu on kaikkien kuunneltavissa täältä
Laulun nuotit voit ladata tästä
Lapsen oikeuksien päivän tapahtumat paikkakunnittain

Varhaiskasvatuksen hallinnonala siirtyy opetus- ja kulttuuriministeriöön 1.1.2013

Hallituksen esitys (HE 159/2012 vp) eduskunnalle laiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Lasten päivähoitoon liittyvät tehtävät ehdotetaan siirrettäväksi hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Poikkeuksena tästä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävät säilyisivät hallinnonalasiirrosta huolimatta ennallaan. Siirto ei koskisi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa säänneltyjä lasten päivähoidon vaihtoehtona myönnettäviä taloudellisia tukia. Tukia koskeva lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus jäisivät edelleen sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Päivähoito-oikeuteen tai kuntien päivähoitopalvelujen järjestämisvelvollisuuteen ei ehdoteta muutoksia. Siirto toteutettaisiin siten, ettei päivähoitopalvelujen asiakkaiden asemaan tulisi muutoksia. Siirron jälkeen päivähoito lakkaisi olemasta sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu, mutta päivähoitoon sovellettaisiin siirron jälkeenkin sosiaalihuollon lainsäädäntöä eräiltä osin. Päivähoidon hallinnonalansiirtoa koskevat päivähoitolain ja siihen liittyvien muiden lakien muutokset on tarkoitettu väliaikaisiksi kunnes laki varhaiskasvatuksesta säädetään. Esitys liittyy valtion vuoden 2013 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2013.

Valtioneuvoston lausuma; Varhaiskasvatuksen lainsäädännön uudistamisen yhteydessä lasten päivähoidon ja varhaiskasvatuspalvelujen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään lainsäädännössä. Varhaiskasvatuksen perusteiden laatiminen määritellään selkeästi Opetushallituksen tehtäväksi. Samalla varmistetaan yhteistyö THL:n kanssa ja Opetushallitukselle tehtävien hoitoon tarvittavat resurssit.


Varhaiskasvatuksen laadun kehittäminen kuuluu opetushallitukselle

 

Lastentarhanopettajaliitto on tyrmistynyt varhaiskasvatuksen hallinnonalan siirtoa koskevasta esitysluonnoksesta, jonka mukaan varhaiskasvatuksen sisällön ohjaus ja kehittäminen jäisi edelleen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vastuulle. Ohjauksen jakaminen sisällön ohjaukseen (THL) ja muuhun ohjaukseen (OKM) on järjetöntä!

 

Varhaiskasvatuksen ohjauksen siirtoon liittyvät budjettilait annetaan eduskunnalle lokakuun loppuun mennessä. Nyt on estettävä päätökset, jotka vesittävät varhaiskasvatuksen sisällön uudistamisen.

> Lue lisää!
> LTOL:n valtuuston vetooomus Suomen hallitukselle 26.10.2012

Miksi pienten lasten opettajankoulutus on tärkeää?

 

Laadukas varhaiskasvatus takaa jokaiselle lapselle oikeuden yksilölliseen ja yhteisölliseen kasvuun. Pedagogisen koulutuksen saaneen lastentarhanopettajan tehtävänä on suunnitella, toteuttaa ja arvioida lapsen ja lapsiryhmän kehitystä ja oppimista sekä kehittää varhaiskasvatusta osana elinikäistä oppimista. Yliopistollinen lastentarhanopettajakoulutus tuntee haasteensa: Lastentarhanopettaja ei ole vain tulevaisuuden tekijä vaan myös näkijä!

Lastentarhanopettajakoulutus Suomessa 120 vuotta, lue lisää

OAJ ja LTOL selvittivät: Päiväkotien opettajapula on todellista

 

Lastentarhanopettaja- ja erityislastentarhanopettajapula jatkuu edelleen. Tilanne tulee selkeästi esiin OAJ:n ja LTOL:n keväällä toteuttamassa kyselyssä, jonka avulla kerättiin ajantasaista tietoa kuntien lastentarhanopettajien ja erityislastentarhanopettajien kelpoisuudesta, saatavuudesta ja riittävyydestä. Tarkasteluajankohta oli viikko 12/2012.

 

Tehtäviin kelpoisia opettajia ei ole

 

Selvityksen mukaan lastentarhanopettajan vakinaisista ja määräaikaisista tehtävistä 13,6 prosenttia hoitaa tehtävän edellyttämää kelpoisuutta vailla oleva henkilö.

 

Lastentarhanopettajien määräaikaisissa tehtävissä kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä oli huomattavasti edellistä heikommin; yli puolet (53,6 %) lastentarhanopettajan määräaikaista tehtävää hoitavista ei ole tehtävään kelpoisia. 

 

Lastentarhanopettajan vakinaisia toimia tai virkoja oli jätetty täyttämättä melkein neljäsosassa kunnista. Keskeisimpänä syynä vakinaisten vakanssien täyttämättä jättämiseen mainittiin tehtäviin kelpoisten henkilöiden heikko saatavuus.

 

Erityislastentarhanopettajan viroista tai toimista joka viidettä (19,6%) hoitaa henkilö, jolla ei ole kelpoisuutta tehtävään.

Erityislastentarhanopettajien vakinaisista toimista tai viroista 12 prosenttia hoitaa henkilö, jolla ei ole erityislastentarhanopettajalta edellytettävää kelpoisuutta.

 

Määräaikaisissa erityislastentarhanopettajan tehtävissä kelpoisuustilanne on todella heikko; 70 prosenttia määräaikaisista tehtävistä hoitaa henkilö, jolla ei ole tehtävän edellyttämää koulutusta. 

 

Opettajien määrää on tarve lisätä kunnissa

 

Lastentarhanopettajien vakinaisten toimien tai virkojen lisäämisen tarpeesta lähivuosina kertoivat reilusti yli puolet vastaajista. Jo vuodelle 2012 näihin kuntiin oli suunniteltu yhteensä lähes sadanviidenkymmenen lastentarhanopettajan vakanssin lisäystä. Päiväkoteihin kaivataan erityisesti lisää pedagogisen yliopistokoulutuksen saaneiden lastentarhanopettajien ammattitaitoa ja osaamista.

 

 


Kuntien säästöleikkaukset tuhoavat lasten tulevaisuuden

 

Kuntien lyhytnäköiset säästösuunnitelmat alle kouluikäisten lasten varhaiskasvatuksesta eivät tuo säästöjä pitkällä aikavälillä, vaan kustannukset siirtyvät moninkertaisina tulevaisuuteen. On laskettu, että yhden lapsen tai nuoren syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle on miljoona euroa.

 

– Suomella ei ole varaa toistaa 90-luvun laman aikaisia leikkauksia, jolloin lapsiryhmien kokoa kasvatettiin ja lastentarhanopettajien määrää vähennettiin. Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeätä, että jo varhaiskasvatuksessa pystytään varmistamaan hyvät oppimisen edellytykset kaikille sekä tukemaan tukea tarvitsevia ja syrjäytymisvaarassa olevia lapsia, puheenjohtaja Anne Liimola Lastentarhanopettajaliitosta painottaa. – Poliitikkojen vastuulla on huolehtia riittävistä resursseista varhaiskasvatuksessa.

 

Vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa tulisi turvata lasten tulevaisuus. Tarvitaan kuntapäättäjiä, jotka uskaltavat nähdä vaalikautta pidemmälle ja panostavat pienten lasten palvelujen kehittämiseen, tulevaisuuteen.

Lue lisää ->

Hallituksen ja yliopistojen otettava vastuu lto-koulutuksen lisäämisestä

Varhaiskasvatuspalvelujen määrän, sisällön ja laadun kehittäminen edellyttää reipasta lisäystä yliopistollisen lastentarhanopettajakoulutuksen koulutusmääriin. Hallituksen ja yliopistojen on nyt otettava vahvempi vastuu koulutuksen kehittämisestä. Lue lisää


Valtakunnallinen varhaiskasvatuspäivä: Varhaiskasvatus ehkäisee syrjäytymistä

 

Lastentarhanopettajaliitto on tyytyväinen tasavallan presidentti Sauli Niinistön lupaukseen puuttua lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. – Valtakunnallisena varhaiskasvatuspäivänä liitto nostaa esille sosiaalisen kestävyyden ja laadukkaan varhaiskasvatuksen merkityksen syrjäytymisen ennaltaehkäisemisessä, puheenjohtaja Anne Liimola tiivistää.

 

Varhaiskasvatuspäivä aloittaa Lastentarhanopettajaliiton Sosiaalisesti kestävän kehityksen teemavuoden. – Alle kouluikäisten lasten varhaiskasvatuksella on merkitystä syrjäytymisen ehkäisyssä, tasa-arvon toteutumisessa, suvaitsevaisuuden lisääntymisessä ja lasten osallisuudessa, unohtamatta lapsivaikutusten arviointia päätöksenteossa, Anne Liimola luettelee.

 

 

 

Lue lisää ->

Valtakunnallista varhaiskasvatuspäivää vietetään 9.2.

 

Valtakunnallista varhaiskasvatuspäivää vietetään torstaina 9. helmikuuta. Varhaiskasvatuspäivä aloittaa vuoden kestävän sosiaalisen kestävyyden teeman.

Lastentarhanopettajaliitto järjestää varhaiskasvatuspäivänä yhteistyössä OKKA-säätiön kanssa Sosiaalisesti kestävä Suomi –kutsuseminaarin Helsingissä. Lastentarhanopettajayhdistykset ja päiväkodit kampanjoivat varhaiskasvatuspäivänä rakentamalla yhdessä lapsen arvoista lapsuutta.

 


Lastentarhanopettajaliiton huolena alle kouluikäisten kasvatus ja opetus

”Lastentarhanopettajat ja päiväkotien johtajat ovat tyytymättömiä varahenkilö- ja sijaisjärjestelmiin sekä lapsivaikutusten arviointiin päätöksentekoa ohjaavana tekijänä kunnissa”, toteaa Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anne Liimola tuoreen kyselytutkimuksen tuloksista.

Tutkimuksen mukaan sekä lastentarhanopettajat että päiväkotien johtajat arvioivat, että päiväkodin johtajilla ei ole riittävästi aikaa pedagogiseen johtamiseen.

Lastentarhanopettajat peräänkuuluttavat tutkimuksen mukaan lapsivaikutusten arviointia päätöksen ohjaajina kunnissa.

Lastentarhanopettajaliiton tekemä tutkimus osoitti, että päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi tarvitaan nopeasti, mutta uudistus on tehtävä kokonaisvaltaisesti ja huolella. Ennen lain uudistusta on selvitettävä varhaiskasvatuspalvelujen laatu.


OKKA-säätiöltä kaksi 10 000 euron apurahaa varhaiskasvatuksen tutkimushankkeisiin

OKKA-säätiö on jakanut kaksi 10 000 euron apurahaa varhaiskasvatuksen ja kestävän kehityksen tutkimushankkeisiin.

Apurahan saivat FT, Helsingin yliopiston lehtori Eeva-Leena Onnismaa ja FT, neuropsykologian erikoispsykologi Nina Sajaniemi ja hänen työryhmänsä Helsingin yliopistosta.


Lastentarhanopettajat Timo Nuutinen ja Jerkka Laakkonen palkittiin

Lastentarhanopettajat Timo Nuutinen ja Jerkka Laakkonen palkittiin Otavan lastentarhanopettajastipendillä suomalaisen sivistyksen ja kulttuurin edistämiseksi varhaiskasvatusikäisten parissa tehdystä erityisen ansioituneesta työstä.


LTOL:n tavoitteet kirjattiin hallitusohjelmaan

Hallitusneuvotteluissa saavutettiin 17.6. neuvottelutulos uuden hallituksen ohjelmasta.

Lastentarhanopettajaliitto on erityisen tyytyväinen hallituksen päätöksiin siirtää varhaiskasvatus sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön sekä päivähoitolain kokonaisuudistuksesta varhaiskasvatuslaiksi. Myös kolmas Lastentarhanopettajaliiton pitkäaikainen tavoite, esiopetuksen muuttaminen velvoittavaksi koko ikäluokalle, päätettiin selvittää.

Lue lisää, hallitusohjelma

Lue lisää Puheenjohtajan blogi 23.6.


Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on uudistettu

 

Opetushallitus on 2.12.2010 päättänyt Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteista 2010.
Määräys on voimassa 1.1.2011 alkaen toistaiseksi. Määräys edellyttää esiopetuksen järjestäjiltä opetussuunnitelman muuttamista. Esiopetuksen järjestäjä voi ottaa opetussuunnitelman käyttöön 1.1.2011. Esiopetuksen järjestäjän tulee ottaa opetussuunnitelma käyttöön viimeistään 1.8.2011.

> Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010

STM: Päivähoitolain osittaisuudistuksia ei viedä eteenpäin

Suunniteltuja päivähoitolain osittaisuudistuksia ei nyt viedä eteenpäin, vaan STM:ssä pohditaan, millä muulla tavoin näitä hyviä tavoitteita voisi saavuttaa. Tavoitteena on edistää erityistä tukea saavien lasten asemaa päivähoidossa sekä varhaiskasvatuksen suunnittelua niin valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden kuin lapsikohtaisen suunnitelman kautta. Peruspalveluministeri Paula Risikko tapaa asian tiimoilta varhaiskasvatuksen neuvottelukuntaa sekä alan ammattijärjestöjä.

Lue lisää: STM:n tiedote 15.11.2010


Yliopistollista lastentarhanopettajakoulutusta on lisättävä

 

Lastentarhanopettajaliitto LTOL ja Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL vaativat, että

lastentarhanopettajien yliopistollisen koulutuksen aloituspaikkoja on lisättävä vähintään kaksinkertaiseksi vastaamaan varhaiskasvatuksen ja työelämän tarpeita.

 

 

> Lue lisää

Päivähoitolaki on uudistettava yhtenä kokonaisuutena

 

Lastentarhanopettajaliitto on vedonnut peruspalveluministeri Paula Risikkoon ja eduskuntaryhmiin, että esitys päivähoitolain osittaisuudistuksesta ei etenisi. Päivähoitolaki on uudistettava kokonaisuutena yhdellä hallituskaudella. Ennen päivähoitolain uudistamista on ratkaistava päivähoidon ja varhaiskasvatuksen hallinnonala. Sosiaali- ja terveysministeriön suunnittelema päivähoitolain osauudistus on tässä vaiheessa täysin turha.

Päivähoitolain kokonaisuudistus tulee valmistella huolella sekä vahvalla kasvatus- ja koulutuspolitiikan asiantuntemuksella. Päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuspalveluja koskevaksi laiksi ei toteudu lain nimeä muuttamalla. - Päivähoitolain uudistustyö on välttämätöntä, jotta lasten ja lapsiperheiden oikeudet ja palvelujen yhdenvertainen ja laadukas toteutuminen voidaan turvata, Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anne Liimola painottaa.

Lastentarhanopettajaliitto ei voi myöskään hyväksyä, että nyt lain osittaisuudistuksella varhaiskasvatus kytkettäisiin Terveyden ja hyvinvointilaitoksen ohjaukseen.

 - Lastentarhanopettajaliitto edellyttää, että varhaiskasvatuksen hallinnonalan siirrosta opetus- ja kulttuuriministeriöön on tehtävä päätös, Anne Liimola vaatii.

 

Lastentarhanopettajaliitto on osa Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:tä ja edustaa 13 500 lastentarhanopettajaa, erityislastentarhanopettajaa ja päiväkodin johtajaa.


 

LTOL ei hyväksy päivähoitolain osittaisuudistusta

 

Sosiaali- ja terveysministeriö aikoo antaa esityksen päivähoitolain osittaisesta uudistamisesta eduskunnalle joulukuun alussa. Esityksessä lain nykyinen nimi vaihdettaisiin laiksi varhaiskasvatuspalveluista ja siinä yritetään määritellä päivähoito- ja varhaiskasvatuskäsitteitä. Lisäksi esityksen mukaan jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle pitäisi tehdä varhaiskasvatussuunnitelma, jota arvioidaan vähintään kerran vuodessa. Suunnitelman perusteiden laadinnasta vastaisi esityksen mukaan terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL. Esityksessä ei määritellä, kuka lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatii. Esityksessä ei myöskään ole arvioitu kustannuksia.

 

Lastentarhanopettajaliitto LTOL on edellyttänyt vuosikymmenten ajan liki 40 vuotta vanhan päivähoitolain kokonaisuudistamista. Liitto ei hyväksy STM:n esitystä lain osittaisuudistuksesta vaan vaatii, että varhaiskasvatuksen hallinnonalasta tulee tehdä ensin päätös. Lain kokonaisuudistamisen pohjaksi tarvitaan lisäksi selvitys päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelujen nykytilanteesta.

 

Lastentarhanopettajaliitto korostaa, että vain lastentarhanopettaja voi pedagogisena asiantuntijana kantaa vastuun varhaiskasvatussuunnitelman tekemisestä ja arvioinnista.

 


 

 

Varhaiskasvatus ei ole osa sosiaalipalveluja

 

Hallitukselta odotettiin tämän syksyn budjettiriihessä kantaa varhaiskasvatuspalvelujen hallinnonalan siirtämisestä sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan hallinnonalan käsittely siirtyy ensi kevään hallitusohjelmaneuvotteluihin. - On käsittämätöntä, että hallituksessa ei nähdä varhaiskasvatuspalveluja osana kasvatusta ja opetusta. Varhaiskasvatusta ja esiopetusta pitäisi kehittää yhdessä ja koko koulujärjestelmän osana, Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anne Liimola toteaa painokkaasti.

 

Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Opetusministeriön asettamat selvityshenkilöt luovuttivat selvityksensä päivähoidon ja varhaiskasvatuksen asemasta valtion hallinnossa jo helmikuussa. Selvityksessä päädyttiin sille kannalle, että päivähoidon hallinto tulee siirtää kokonaisuutena Sosiaali- ja terveysministeriöstä Opetus- ja kulttuuriministeriöön. Tähän kokonaisuuteen kuuluisivat kunnan ja yksityisten tahojen järjestämä päivähoito, avoimet varhaiskasvatuspalvelut, yksityisen hoidon tuki ja kotihoidon tuki.

Varhaiskasvatuksen hallinnonalan seuraava käsittely mahdollistuu todennäköisimmin vasta vuonna 2011 uuden hallituksen hallitusohjelman myötä. Myös kohta 40 vuotta vanha päivähoitolaki odottaa päätöstä hallinnonalasta ja uudistamista varhaiskasvatuslaiksi. Lain uudistamisen kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää määrittää, mikä ministeriö lain uudistamisesta vastaa. - Suomi on ainut maa EU:ssa, jossa päivähoitopalvelut ovat osa sosiaalihuoltolaissa tarkoitettuja sosiaalipalveluita, Anne Liimola sanoo ja muistuttaa, että varhaiskasvatuksen ensisijainen tehtävä on lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen laadukkaan varhaispedagogiikan avulla.

 

Lastentarhanopettajat vastaavat varhaiskasvatuksesta

 

Lastentarhanopettajat vastaavat päiväkodeissa kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuudesta. Varhaiskasvatuksen ammatillisen työn vaativuus on lisääntynyt yhteiskunnan, työelämän, perheen ja lapsuuden muutosten vuoksi. Tutkimustiedon lisääntyminen lapsuudesta, lasten kehityksestä ja oppimisesta on osaltaan nostanut varhaiskasvatustyön vaativuutta sekä päiväkodeille asetettuja odotuksia. Samaan aikaan päiväkotien työntekijöiden koulutustaso on laskenut lastentarhanopettajien määrän vähentymisen vuoksi. Lastentarhanopettajista ja erityislastentarhanopettajista on pula, joka pahenee edelleen kun varhaiskasvatuspalveluihin osallistuvien lasten määrä lisääntyy ja eläkkeelle siirtyvien opettajien osuus kasvaa. - Lastentarhanopettajien suhteellista osuutta päiväkodeissa tulee nostaa ja varmistaa myös koulutuspaikkoja lisäämällä riittävä koulutetun henkilöstön saanti, huolehtii myös Liimola.

 

Lastentarhanopettajaliitto on vaatinut jo pitkään, että 37 vuotta vanha päivähoitolaki uudistetaan kokonaisuudessa laiksi alle kouluikäisten lasten varhaiskasvatuspalveluista. - On säädettävä varhaiskasvatuslaki, jonka lähtökohtana on jokaisen lapsen oikeus korkeatasoiseen varhaiskasvatukseen. Uskon, että Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on lain uudistamiseen vahva tahtotila, Liimola painottaa.


 

6-vuotiaat kouluun - Taasko lapset maksavat?!

Lastentarhanopettajaliitto on seurannut keskustelua koulun aloittamisesta jo 6-vuotiaana, jota perustellaan jatko-opintojen aloittamisen aikaistumisella ja työurien pidentymisellä. Lastentarhanopettajaliitto ei kannata ajatusta vaan kysyy, taasko lapset maksavat?  Lastentarhanopettajaliiton mielestä kaikkien lasten osallistumista esiopetukseen tulee edistää, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ja LTOL säätäisivät esiopetuksen velvoittavaksi kaikille 6-vuotiaille.

Lue lisää

Edustajat OAJ:n valtuustoon on valittu

OAJ:n valtuustovaalien vahvistamaton tulos on selvinnyt. Lastentarhanopettajaliitolla on OAJ:n valtuustossa 21 edustajaa varajäsenineen. Valituista 21 valtuustopäättäjästä yhdeksän oli valtuustossa jo edellisellä kaudella, 12 valtuutetuista on uusia. 14 valituista on päättäjänä myös LTOL:n hallituksessa tai valtuustossa.

Lastentarhanopettajaliitto onnittelee uusia LTOL:n valtuustoedustajia!

Uusi valtuusto

Uuden valtuutetut ja varavaltuutetut ja heidän henkilökohtaiset äänimääränsä (pdf)


 

 

Varhaiskasvatuksen hallinto esitetään siirrettäväksi opetusministeriöön
                   

Varhaiskasvatuksen hallinto on kummallinen sekamelska. Jo yli 200 kunnassa päivähoidon asiat päätetään opetustoimessa, mutta valtiolla ne ovat sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa. Lisäksi varhaiskasvatuksessa esiopetus on perusopetuslain alaista.

 

Selvityshenkilöt Tuulikki Petäjäniemi ja Simo Pokki luovuttivat selvityksensä päivähoidon ja varhaiskasvatuksen asemasta valtion hallinnossa 19.2. peruspalveluministeri Risikolle ja opetusministeri Virkkuselle.

 

Selvityshenkilöt esittävät päivähoidon hallinnon siirtoa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta opetusministeriön hallinnonalalle. Vastuu päivähoitojärjestelmästä siirtyisi kokonaisuutena, mutta ehdotettu uudistus ei vaikuttaisi kuntien oikeuteen päättää päivähoidon ja varhaiskasvatuksen hallinnon organisoinnista.

 

”Lastentarhanopettajaliiton näkemyksen mukaan varhaiskasvatuksen paikka määrittyy varhaiskasvatuksen perustehtävän mukaisesti niin valtion kuin kuntien hallinnossa. Varhaiskasvatuksen ensisijainen tehtävä on lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen laadukkaan varhaispedagogiikan avulla. Pienten lasten kasvatus- ja opetuspalvelujen sijoittuminen kiinteäksi osaksi kasvatus- ja koulutusjärjestelmää on tärkeä tavoite koko suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuutta ajatellen” painottaa liiton puheenjohtaja Anne Liimola.

 

Lastentarhanopettajaliitto vaatii lisäksi, että hallintouudistuksen toteuduttua myös 37 vuotta vanhan päivähoitolain on uudistuttava varhaiskasvatuslaiksi.

 

Selvitys päivähoidon ja varhaiskasvatuksen asemasta valtionhallinnossa