Ajankohtaista

Suomalaisen varhaiskasvatuksen historiallinen juhlapäivä

Tänään 1. syyskuuta on monin tavoin historiallinen suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Uusi varhaiskasvatuslaki tulee voimaan ja suomalainen lastentarhatyö täyttää 130 vuotta. Molempia juhlistettiin eilen Ebeneser-talolla pidetyssä tilaisuudessa, jossa muistettiin samalla OAJ:sta eläkkeelle siirtyvää Ritva Semiä. 
Varhaiskasvatuksen kehitys nykyiseen muotoonsa on ollut pitkä prosessi. Lastentarhanopettajat ovat olleet suomalaisen varhaiskasvatuksen keskeisiä kehittäjiä monien vaiheiden kautta siihen, mitä varhaiskasvatus tänä päivänä on, Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anitta Pakanen totesi juhlatilaisuudessa pitämässään tervehdyspuheessa.
 
Varhaiskasvatus on nojannut pitkän ajanjakson historiassaan lastensuojelulliseen ja työvoima- sekä sosiaalipoliittiseen ajatteluun ja lainsäädäntöön sosiaalihuollon kehyksessä. Varhaiskasvatuksen siirtyminen vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriöön merkitsi tämän päättymistä ja varhaiskasvatuksen siirtymistä osaksi kasvatus- ja koulutusjärjestelmää. Tänään voimaan tullut varhaiskasvatuslaki irrottaa varhaiskasvatuksen lopullisesti irti sosiaalihuollon säädöksistä ja liittää sen kiinteäksi osaksi koulutusjärjestelmää.
 
Varhaiskasvatuksessa on käynnistynyt lapsen oppimista ja kehitystä vahvistava toimintakulttuurin muutos, jota tänään voimaan tullut varhaiskasvatuslaki tulee osaltaan edistämään. Varhaiskasvatuslaissa korostetaan lapsen edun huomioonottamista sanamuodoltaan vahvempana ja sen halutaan ohjaavan entistä vahvemmin viranomaistoimintaa varhaiskasvatusta järjestettäessä. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsella tulee olla oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatusta suunniteltaessa, toteutettaessa ja siitä päätettäessä on lainsäädännön mukaan asetettava entistä vahvemmin lapsen etu keskiöön, Pakanen korosti.
 
Varhaiskasvatuslain keskeiset elementit pedagogiikan vahvistamiseksi ovat päiväkotien henkilöstörakenteen kehittäminen sekä päiväkotien henkilöstön nimikkeiden ja kelpoisuuksien määrittely henkilöstön koulutustaustojen mukaan. Varhaiskasvatuksen laadun ja pedagogiikan kehittäminen ovat keskeisessä roolissa lakiuudistuksessa, jonka sisältö on Pakasen mielestä suurelta osin OAJ:n ja Lastentarhanopettajaliiton pitkäaikaisten tavoitteiden mukainen.
 
Pitkän siirtymäajan, vuoden 2030 jälkeen kasvatus-, opetus- ja hoitohenkilöstöstä kahdella kolmesta tulee olla korkeakoulututkinto, joista vähintään yhdellä tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan koulutus. Päiväkodin johtajan kelpoisuudeksi muuttuu siirtymäajan jälkeen kasvatustieteen maisteri.
 
Yliopistokoulutettujen varhaiskasvatuksen opettajien tarve kasvaa entisestään varhaiskasvatuslain myötä, joiden määrä ehti pudota 1990-luvulta alkaen noin 18%:iin koko henkilöstöstä. Henkilöstörakenteen muutos edellyttää, että varhaiskasvatuksen opettajia on riittävä määrä. Koulutuspaikkoja tulee lisätä pysyvästi, myös päiväkodin johtajan kelpoisuuden antamaan kasvatustieteen maisteritutkintoon ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan koulutusmääriin. Lain muutokselle on varattu aikaa. On hyvä, että kunnille annetaan aikaa muutoksen toteutukseen ja yliopistoille aikaa kouluttaa varhaiskasvatuksen opettajia. Henkilöstörakenteen kehittämiseen ja uusien nimikkeiden muuttamiseen tuleekin Pakasen mielestä ryhtyä heti.
 
Lain tullessa voimaan varhaiskasvatuksen opettajien, lastenhoitajien sekä päiväkodin johtajien kelpoisuudet nykyisiin tehtäviin säilyvät. Sama koskee henkilöitä, jotka lain voimaan tullessa opiskelevat tai on hyväksytty opiskelemaan alaa.
 

Lastentarhatyö 130 vuotta

Tänään 1. syyskuuta täyttää suomalainen lastentarhatyö 130 vuotta. Suomalaisen lastentarhatyön uranuurtaja Hanna Rothman perusti ensimmäisen kansanlastentarhan vuonna 1888 Helsinkiin. Siitä muutamia vuosia eteenpäin, vuonna 1892 Hanna Rothman ja Elisabeth Alander perustivat Suomeen myös lastentarhanopettajakoulutuksen. Lastentarhanopettajat ovat siitä saakka rakentaneet suomalaista varhaiskasvatusta.
 
Lastentarhatyön 130-vuotista taivalta juhlistettiin ja samalla vietettiin OAJ:n erityisasiantuntija Ritva Semin eläkkeelle siirtymistä eilen Ebeneser-talolla, Helsingissä. Juhlatilaisuus alkoi päiväkoti Ebeneserin lasten laululeikkiesityksellä. Tilaisuudessa pidetyissä puheenvuoroissa kiiteltiin Ritva Semiä ansiokkaasta työurasta.
 
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen lausui myös juhlapuheessaan kiitokset OAJ:n erityisasiantuntijan tehtävästä eläkkeelle jäävälle Ritva Semille. - Olet vaikuttanut merkittävästi työurallasi varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Sinulta olen oppinut päivähoidon ja varhaiskasvatuksen eron, Grahn-Laasonen lausui. Varhaiskasvatus ottaa isoja askelia eteenpäin uuden lain myötä, mutta kehittäminen ei pääty tähän. Suomalaisella varhaiskasvatuksella on ollut monia tehtäviä 130-vuoden aikana. Yksi on kuitenkin ollut ja pysynyt: edistää lapsen oppimista ja kehitystä, Grahn-Laasonen totesi.
 
Presidentti Tarja Halonen, itsekin Ebeneserin lastentarhan entinen kasvatti, totesi tilaisuudessa Ritva Semille: "Olet ollut valtava tuki minulle ministerivuosieni aikana ja senkin jälkeen. Kokemuksesta voin sanoa, että lainsäätämisestä varsinainen työ, eli toimeenpano alkaa".
 
Ritva Semi kertoi omassa puheenvuorossaan, että oltuani opiskelemassa Kajaanin opettajankoulutuslaitoksella vuonna 1977, osoitimme mieltä opettaja-nimikkeen hävittämistä vastaan. Kaikista päiväkotien työntekijöistä olisi tuolloin tullut varhaiskasvattajia. Nyt ympyrä sulkeutuu uuden lain myötä, kun laissa korostetaan opettajan vastuuta ja pedagogiikkaa.