Ajankohtaista

Kotihoidon tuella vaikutuksia lapsiin

Tuoreessa tutkimuksessa osoitettiin, että 1-2-vuotiaiden ajattelutaidot kehittyvät paremmin varhaiskasvatuksessa kuin kotihoidossa. Lasten kotihoidon tuki vähentää äitien työllisyyttä, pidentää lasten kotihoitojaksoja ja lisää neuvolatesteissä ilmeneviä lasten kehitysongelmia. 
Tutkimus on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen julkaisema ja tekijöinä ovat Valtion taloudellinen tutkimuskeskuksen (VATT:n) tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen ja tutkimusprofessori Kristiina Kosonen. Tutkimus julkaistiin 30.5. Helsingissä.
 
Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan Tuomas Kososen mukaan tutkimuksen tulokset voidaan tulkita siten, että varhaiskasvatuksesta hyötyvät pienetkin lapset. Kognitiiviset erot olivat suurimmillaan 4-5-vuotiailla lapsilla. Tutkimuksessa lasten kognitiivisia taitojaan mitattiin neuvolassa Lene-testeillä. Testissä piti tunnistaa päävärit ja piirtää ihminen, jolla on pää, vartalo ja raajat. Tutkimuksen tulkinta kotihoidon tuen vaikutuksesta on, että 1-2-vuotiaille lapsille osallistuminen varhaiskasvatukseen on lyhyellä aikavälillä parempi vaihtoehto, kuin pelkkä kotihoito. Suomessa kotihoito on yleisempää, kuin esimerkiksi muissa pohjoismaissa.
 
Seuraavassa poimintoja tutkimuksen julkaisutilaisuudessa pidetyistä kommenttipuheenvuoroista;
 
Opetusneuvos Kirsti Alila opetus- ja kulttuuriministeriöstä kiitteli tutkimuksen ajankohtaisuutta ja poikkeuksellista tutkimusasetelmaa. Tulokset ovat puhuttelevia ja osoittavat laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitystä lapsille. On hyvä, että saamme kotimaista tutkimusta varhaiskasvatuksen vaikuttavuudesta ja tätä tarvitaan vielä lisää. -  Suomi on kuitenkin edelleen kotihoidon maa, josta OECD on antanut meille pyyhkeitä. Pienten lasten päiväkodissa oleminen on hyväksyttävämpää muissa pohjoismaissa, kuin meillä, Alila totesi. Osallistumisastetta tulisi saada nousemaan ja toivottavasti tutkimuksen tulokset kannustavat pohtimaan seuraavalla hallituskaudella perhevapaauudistusta, erityisesti lasten edun ja oikeuden näkökulmasta, Alila sanoi.
 
Sosiaali- ja terveysministeriöstä Annikka Juurakko totesi, että perhevapaauudistukselle on olemassa vahva tahtotila, johon tämä tutkimus antaa tärkeää ja tarpeellista tietoa. Erikoistutkija Aleksi Karhula Turun yliopistosta totesi kommenttipuheenvuorossaan, että poliittisia päätöksiä ei tule tehdä yhden tutkimuksen varassa. On huomionarvoista ja merkittävää, että tämän tutkimuksen tulokset ovat linjassa useimpien pohjoismaiden tulosten kanssa, Karhula sanoi. Kiitosta Karhula antoi myös tutkimusasetelmasta, aineistosta ja tutkimusmenetelmästä.
 
VATT:n johtava tutkija Mika Kortelainen kiitteli myös ainutlaatuista tutkimusaineistoa sekä tutkimusasetelmaa, joiden perusteella voidaan todella puhua kotihoidon tuen vaikutuksista. Tärkeää on myös aiempi tutkimuskirjallisuus, joka on samassa linjassa varhaiskasvatuksen vaikuttavuuden kanssa. Yllättävää oli myös se, että korkeammin koulutettujen lasten LENE-testien tulokset olivat myös negatiivisia, jos he olivat olleet kotihoidossa, Kortelainen sanoi.