Ajankohtaista

Varhaiskasvatuksen pedagogiikka perusta suunnittelulle ja tarkoitus toiminnalle

Kirsi Alila, opetusneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö
Tuulikki Ukkonen-Mikkola, yliopisto-opettaja (varhaiskasvatus), Tampereen yliopisto
 
Suomalaisessa varhaiskasvatuksesta käytävässä keskustelussa ja kirjallisuudessa mainitaan usein sanapari varhaiskasvatuksen pedagogiikka. Käsitteen tarkempaa määrittelyä ei helposti ole löydettävissä suomalaisista julkaisuista. Varhaiskasvatuksen pedagogiikan käsitteen yhteinen tulkinta ja ymmärrys on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää varhaiskasvatuksen hallinnon, henkilöstön, kouluttajien, tutkijoiden sekä päätöksentekijöiden työssä. 
Koska varhaiskasvatuksen pedagogiikka on yhä merkittävämmässä asemassa sekä varhaiskasvatusta ohjaavissa asiakirjoissa että käytännön työssä, olemme laatineet ehdotuksen käsitteen määrittelystä. Määritelmän muodostamisessa hyödynnettiin suomalaisia varhaiskasvatusta ohjaavia asiakirjoja sekä ammatti- ja tutkimuskirjallisuutta. Tavoitteena oli luoda käsiteanalyysin avulla aikaisempiin määrittelyihin perustuva ehdotus varhaiskasvatuksen pedagogiikan käsitteestä.
 
Olemme määritelleet varhaiskasvatuksen pedagogiikan seuraavasti Kasvatus-lehden numerossa 1/2018:
Varhaiskasvatuksen pedagogiikka on suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvattajan ja lapsen vuorovaikutukseen pohjautuvaa institutionaalista ja ammatillista toimintaa, jossa pyritään tietoisesti vaikuttamaan lapsen kehitykseen, oppimiseen ja hyvinvointiin. Varhaiskasvatuksen pedagogiikka toteutuu kasvatusyhteisössä tiede- ja tutkimusperustaisesti varhaiskasvatuksen tavoitteiden, sisältöjen, menetelmien ja oppimisympäristön avulla sekä toiminnan havainnoinnin, dokumentoinnin ja toimintakulttuurin jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen kautta. Varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa toteutetaan leikkiä, lapsen aktiivisuutta ja osallisuutta korostaen yhteistyössä vanhempien ja muiden asiantuntijoiden kanssa.
 
Lähetimme ehdotuksemme varhaiskasvatuksen asiantuntijoille valtionhallinnossa, varhaiskasvatuksessa työskenteleville eri ammattiryhmien edustajille sekä varhaiskasvatuksen kouluttajille, tutkijoille ja lastentarhanopettajaopiskelijoille kahdessa yliopistossa. Kyselyn tavoitteena oli selvittää heidän näkemystään ehdottamastamme varhaiskasvatuksen pedagogiikan määrittelystä.  Loppuvuodesta 2017 ja alkuvuodesta 2018 toteutetussa kyselyssä vastaajia pyydettiin omin sanoin määrittelemään varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa, arvioimaan annettua esimerkkimääritelmää sekä kuvaamaan, millaisia kokemuksia heillä on varhaiskasvatuksen pedagogiikasta.
 

Esimerkkimääritelmän arviointi

Vastaajat, joita oli yhteensä 37, pitivät esimerkkimäärittelyä varhaiskasvatuksen pedagogiikasta erittäin kuvaavana, selkeänä, yksityiskohtaisena ja kattavana.  Määritelmää pidettiin perusteellisena ja tarkkana ilmiön monipuoliset eri ulottuvuudet ja ominaispiirteet huomioonottavana. Määritelmässä arvostettiin erityisesti sitä, että siinä todettiin varhaiskasvatuksen pedagogiikan tutkimus- ja tiedeperustaisuus, tavoitteellisuus, korostettiin leikkiä ja vuorovaikutusta sekä laajempaa yhteiskunnallista näkemystä.
Määritelmän toivottiin korostavan enemmän lapsiryhmän ja lasten vertaissuhteiden merkitystä varhaiskasvatuksen pedagogiikan toteutuksessa. Pohdintaa aiheutti myös määritelmän soveltuvuus alle 3-vuotiaiden pedagogiikkaan. Eräs vastaaja piti määritelmän ilmaisua monimutkaisena, toinen vastaaja kommentoi määritelmän toteuttamisen edellyttävän toteutuakseen opettajan läsnäoloa ryhmässä. Muutamat vastaajat totesivat määritelmän kuvaavan enemmänkin varhaiskasvatuksen pedagogiikan toteutumisen ihanne- tai tavoitetilaa kuin todellisuuden toteutumista.  Tiede- ja tutkimusperustaisuuden todettiin olevan myös erityinen haaste varhaiskasvatuksen pedagogiikan toteuttamiselle.
 

Vertailu vastaajien omiin määritelmiin

Vastaajien omissa määritelmissä korostuivat hyvin pitkälti samat teemat kuin esitetyssä esimerkkimääritelmässä. Lisäksi vastauksissa tuotiin esiin pedagogiikan muovautuminen todellisuudeksi vasta käytännön toiminnassa. Kommenteissa todettiin pedagogiikan kokonaisvaltaisuus ja siihen vaikuttavat monet reunaehdot. Esiin nostettiin myös varhaiskasvatustoiminnan turvallisuus ja monipuolisuus, lapsen yksilöllisten tarpeiden ja vahvuuksien huomioiminen sekä ihmis-, tieto- ja oppimiskäsitys toiminnan perustana. Myös lapsen ikä- ja kehitysvaihe ja eettisesti kestävä toiminta mainittiin osana vastaajien omia määritelmiä. Joissakin määritelmissä korostettiin toiminnan aikuisjohtoisuutta mutta sen toteuttaminen lasta osallistuvalla tavalla. Lapsi haluttiin tuoda keskiöön muutamissa määritelmissä. Varhaiskasvatuksen pedagogiikka koetaan perusteluksi suunnittelulle ja tarkoitukseksi toiminnalle, jolla pyritään saamaan vaikutuksia lapsen elämään yksilönä ja yhteisön jäsenenä.
 
Pedagogiikka on työni pohja, perusta, jolle toiminta rakentuu.
- Varhaiskasvatuksen aluejohtaja -
 
Toimintani perustuu pedagogiikkaan ja nyt uuden VASU:n myötä asioita pohditaan ja toteutetaan vielä enemmän pedagogiikan kannalta eli jokainen toiminta voidaan perustella pedagogisesti.
- Lastenhoitaja -
 

Kokemukset varhaiskasvatuksen pedagogiikasta

Vastaajien kokemukset varhaiskasvatuksen pedagogiikasta olivat mielenkiintoisia ja ne olivat hyvin yhdistettävissä vastaajan työ-, opiskelu- tai koulutustaustaan. Yhtenä pedagogiikan toteutumiseen vaikuttavana tekijänä mainittiinkin henkilöstön erilaiset koulutustaustat ja pedagogiikan osaamisen taso. Käytännössä pedagogiikan toteutumisen todettiin vaihtelevan eri ammattiryhmillä, lapsiryhmissä ja eri päiväkodeissa. Toisaalta on nähtävissä vankkaa pedagogista osaamista, aina toimintatapojen pedagogisia perusteluja ei kuitenkaan osata avata. Pedagogiikka toteutuu tietysti myös aina kunkin työntekijän yksilöllisissä toimintatapojen valinnoissa. Uusi varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on tuonut kommenttien mukaan lisää pedagogista keskustelua työyhteisöihin ja avannut entistä paremmin pedagogiikan käsitettä ja merkitystä.
 
Varhaiskasvatuksen tulkinnat ovat vahvasti sidoksissa paikalliseen toimintakulttuuriin ja kunnan organisaation tulkintoihin.  Asiakirjat jättävät paljon tulkinnanvaraa ja koulutusperusta on kaventunut.
- Varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö - 
 
Aina ei osata sanoa, mitä pedagogista ajatusta toiminnan takana on.
- Lastentarhanopettajaopiskelija -
 
Varhaiskasvatuksen pedagogiikka toteutuu vaihtelevasti. Kentällä tarvitaan lisää pedagogista keskustelua nimenomaan käytäntöjen ja perustehtävän ruohonjuuritason toteuttamisen tasolla.
- Lastentarhanopettajaopiskelija -
 
Vastaajat painottivat usein pedagogisen työn vaativuutta ja vastuullisuutta sekä vaikuttavuutta. Varhaiskasvatuksen pedagogiikan koetaan rakentuvan osaavien ammattilaisten varaan. Varhaiskasvatuksen kouluttaja hahmotti varhaiskasvatuksen pedagogiikan laajaa ja moniulotteista kokonaisuutta tutkimustiedosta lähtevänä jatkumona. Lastentarhanopettajat korostivat ”pedagogisten tuntosarvien” tärkeyttä erityisesti työskentelyssä alle 3-vuotiaiden lasten kanssa. Opiskelijat toivat esille, että he saavat koulutuksessa valmiuksia varhaiskasvatuksen pedagogiseen toteutukseen. Opiskelijat korostivat myös sitä, että kokeneemmilla työntekijöillä pedagoginen ajattelu ja toiminnan suunnittelu on usein ”takaraivossa” kun opiskelija kasvaa työn pedagogisiin perusteluihin ammatti-identiteetin muodostuessa koulutuksen aikana ja myöhemmin työelämässä kokemuksen karttuessa.  
 
Tykkään siitä, että kaikki toiminta on perusteltua ja sillä on tarkoitus. Kokemukset ovat käytännön työssä vielä vähäisiä, mutta opiskeluissa käsitettä käytetään paljon.
              - Lastentarhanopettajaopiskelija -
 
Opiskelujen aikana kehittyy kohti pedagogisen vastuun ottamista tulevassa työssäni. Harjoittelussa pedagogiikassa näkyi vaihtelua ja siihen vaikutti työntekijöiden koulutus. 
- Lastentarhanopettajaopiskelija -
 
Varhaiskasvatuksen pedagogiikka mieltyy jatkumona, jolle perustan luo tutkimus. Jatkumon muita osia ovat suunnittelu, toteutus, dokumentointi ja arviointi. Varhaiskasvatuksen menetelmissä leikki on ylivertainen, samoin eri sisältöalueiden yhdistäminen toiminnassa on minulle varhaiskasvatuksen menetelmällistä ydintä. Varhaiskasvatuksen pedagogiikka rakentuu vahvasti osaavien ammattilaisten varaan, jotka tunnistavat suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden merkityksen.
- Varhaiskasvatuksen kouluttaja -
 
Päiväkotien johtajat, erityislastentarhanopettaja ja lastentarhanopettajat olivat eniten huolissaan varhaiskasvatuksen pedagogiikan toteutumisesta ja sen laadusta. He kokivat pedagogiikan johtamisen ja toteuttamisen haastavaksi tehtäväksi muun muassa henkilöstön erilaisista koulutustaustoista johtuen. Pedagogisen osaamisen koetaan ohentuneen ja tämä näkyy esimerkiksi lapsen tuen tarpeiden tunnistamisessa ja tukemisessa. Johtajat toivoivat lisäksi varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin konkreettisia työkaluja pedagogiikan toteuttamisen ja sen arvioinnin tueksi. 
 
Käsitys pedagogiikasta ja sen läsnäolosta päivän jokaisena hetkenä vaihtelee suuresti eri ammattiryhmien välillä. Uusi vasu ja sen myötä arkeen tullut keskustelu pedagogiikasta on kyllä auttanut asiassa paljonkin. Pedagogiikan läsnäoloa päivän jokaisena hetkenä pitäisi korostaa etenkin vanhemmille.
- Lastentarhanopettaja -
 
Olen toiminut pitkään hallinnossa ja johtajana. Tuntuu, että vuosien saatossa on hylätty lastentarhaperinteitä ja samalla ollaan hukassa, mitä se pedagogiikka on. Toiminnasta tullut liian pinnallista ja sitä on vähän. Kaikki perustuu liikaa "vapaaseen" oleiluun, mitä ei kuitenkaan havainnoida ja hyödynnetä kasvatuksellisesti.
- Valtionhallinnon edustaja -
 
Ensinkin pitää määritellä, puhutaanko tavoitetilasta vai todellisuuden toteamisesta. Varhaiskasvatuksen pedagogiikka toteutuu, jos kasvattajat ovat riittävän koulutettuja ja motivoituneita.
- Päiväkodinjohtaja -
 
Työssäni konsultoivana erityislastentarhanopettajana näen hyvin monenlaisia ryhmiä. Pedagoginen osaaminen on vähentynyt vuosien varrella. Ei ymmärretä sitä, että hyvin rakennettu pohja eli pedagogiikka kestää muutoksia tämän päivän hektisessä arjessa. Ne ryhmät, joista pedagoginen ajattelu puuttuu, ovat ryhmiä, joista nousee helposti lasten tuen tarve. Monesti tuo lapsen tuen tarve on näissä ryhmissä seurausta puuttuvasta pedagogiikasta. Joskus näkee myös pedagogiikkaa, jota omaksuttu ilman, että on ymmärrystä siitä, mitä tehdään ja miksi tehdään. Lapsen tuki ryhmässä rakentuu aina pedagogiikalle. Mitä parempi pedagogiikka ryhmässä on, sen helpompi tuki on rakentaa.
-Erityislastentarhanopettaja-
 

Yhteenvetoa

Varhaiskasvatuksen pedagogiikan määritelmäämme pidettiin eri tahojen vastauksissa ilmiötä hyvin kuvaavana ja kattavana. Vastaajien omissa määritelmissä oli tunnistettavissa samoja ominaispiirteitä ehdottamamme määritelmän kanssa. Kokemukset varhaiskasvatuksen pedagogiikasta kertovat käsitteen määrittelyn vaikeudesta ja käytännön toiminnan eroista sekä pedagogiikan vaihtelusta joka yhdistyy henkilöstön koulutustaustoihin ja ammattitaitoon sekä paikallisiin toimintakulttuureihin. Varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa pidetään vaativana, vaikuttavana ja vastuullisena työnä, jonka keskiössä on lapsi. Erään opiskelijan kommentti kiteyttää asian:
Olen ymmärtänyt työni tärkeyden, vastuullisuuden ja työni pitkälle ulottuvat vaikutukset. Odotan tulevaa työtäni innolla.
 
Kuten jo tämän kyselyn vastauksista voimme päätellä, esittämämme varhaiskasvatuksen pedagogiikan määritelmä sisältää edelleen paljon mahdollisuuksia erilaisiin tulkintoihin. Tavoitteenamme onkin herättää keskustelua varhaiskasvatuksen pedagogiikan käsitteestä ja sen määrittelystä niin varhaiskasvatuksen henkilöstön kuin kouluttajien, tutkijoiden, alaa opiskelevien ja hallinnon asiantuntijoiden keskuudessa. Näin voidaan yhteisesti rakentuvan ymmärryksen kautta osaltaan edistää laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumista, arvioimista ja kehittämistä varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden suuntaisesti.