Ajankohtaista

Varhaiskasvatuslakiluonnos vahvistaa pedagogista toimintakulttuuria

Varhaiskasvatuslakiluonnos yhdenmukaistaa ja syventää varhaiskasvatuksen laatua sekä tukee varhaiskasvatusjärjestelmän kiinnittymistä osaksi yhtenäistä kasvatus- ja koulutusjärjestelmää.
Lisääntyvä tieto pedagogisesti korkeatasoisen varhaiskasvatuksen vaikuttavuudesta asettaa vaatimuksia varhaiskasvatuksen täsmällisemmälle määrittelylle. Tutkimusten mukaan varhaiskasvatuksen laadulla ja henkilöstön koulutuksella on vahva yhteys. Lastentarhanopettajaliitto katsoo, että varhaiskasvatuksen määritelmä jää lakiesityksessä vajaaksi ja esittää, että pedagogisen varhaiskasvatuksen määritelmää tulee täsmentää lapsen suunnitelmalliseksi ja tavoitteelliseksi kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaksi kokonaisuudeksi, joka on varhaiskasvatuksen opettajan vastuulla olevaa toimintaa.
 
On hyvä, että lakiluonnoksessa korostetaan lapsen edun huomioonottamista sanamuodoltaan vahvempana ja sen halutaan ohjaavan vahvemmin viranomaistoimintaa varhaiskasvatusta järjestettäessä.
 
Lastentarhanopettajaliitto katsoo, että esitys vuorohoidon järjestämisestä omana pykälänään on myös hyvä, joskin lainsäädännössä tulee ottaa selvemmin kantaa vuorohoitoon ja siihen, miten vuorohoidossa taataan sellainen varhaiskasvatus, jossa toteutuu vahva toiminnan suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus. On tärkeää, että vuorohoitoryhmissä turvataan jo henkilöstörakenteessa varhaiskasvatuksen opettajien riittävä määrä jokaiseen työvuoroon, lukuun ottamatta yöaikaa.
 

Henkilöstörakenteen kehittäminen ja henkilöstön nimikkeiden sekä kelpoisuuksien määrittely vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua

Keskeiset elementit, joilla vahvistetaan pedagogiikkaa ja varhaiskasvatuksen laatua ovat päiväkotien henkilöstörakenteen kehittäminen sekä hnkilöstön nimikkeiden ja kelpoisuuksien määrittely koulutustaustojen mukaan. Koulutustaustojen mukaiset tehtävänimikkeet kohdentavat varhaiskasvatustyön vastuut koulutuksen tuottaman osaamisen mukaan. Tämä on päiväkotien monialaisen yhteistyön onnistumisen näkökulmasta välttämätön uudistus, jotta varhaiskasvatustyö tukee parhaalla mahdollisella tavalla lasten oppimista, kasvua ja kehitystä. Henkilöstörakenteen kehittäminen vahvistaa merkittävästi varhaiskasvatuksen vaikuttavuutta. Lastentarhanopettajaliitto katsoo kuitenkin, että siirtymäaika on pitkä ja henkilöstörakenteen kehittäminen tulee aloittaa heti. Muutoksen toimeenpano tulee saattaa aluehallintoviranomaisen valvontaan.
 
Lakiesityksen mukaan varhaiskasvatuksen opettajalta edellytetään jatkossa kasvatustieteen kandidaatin tutkintoa ja varhaiskasvatuksen erityisopettajalta sekä päiväkodin johtajalta edellytetään myös varhaiskasvatuksen opettajankelpoisuutta. Lisäksi päiväkodin johtajan kelpoisuus nostetaan kasvatustieteen maisteritutkinnoksi. Nämä ovat varhaiskasvatuksen laadun kannalta merkittäviä linjauksia ja ovat yhtenäisiä päiväkotien henkilöstörakenteen ja osaamistavoitteiden noston kanssa. Pitkän aikavälin tavoitteena tulee nostaa varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus varhaiskasvatukseen suuntautuneen kasvatustieteen maisterin tutkinnoksi. Kirjaus siitä, että päiväkodeilla tulee olla johtaja ja tätä tulee soveltaa kaikkeen päiväkotitoimintaan, myös yksityiseen järjestelmään, on hyvä. Lastentarhanopettajaliitto katsoo, että varhaiskasvatuksen johtamistehtäviin suuntautuvan kasvatustieteen maisteritason tutkinnon tulee sisältää johtamisopintoja.
 
Päiväkotien suunniteltu henkilöstörakenteen muutos yhdistyneenä pedagogisen koulutuksen saaneiden opettajien eläköitymisen suureen määrään merkitsee yliopistojen varhaiskasvatuksen opettajakoulutuspaikkojen lisäystarvetta. Lastentarhanopettajaliitto korosti antamassaan lausunnossa, että yliopistojen varhaiskasvatuksen opettajankoulutusta tulee kasvattaa merkittävästi, jotta esitetty henkilöstörakenne saavutetaan ja pystytään ylläpitämään myös tulevaisuudessa. Yliopistojen varhaiskasvatuksen opettajakoulutus tarvitsee pitkän kehittämisohjelman ja sille kohdistetun rahoituksen. Varhaiskasvatukseen suuntautuneiden maisteritutkintojen ja varhaiskasvatuksen erityisopettajien määrät tulee varmistaa vastaamaan varhaiskasvatuksen edellyttämiä tarpeita.
 
Lastentarhanopettajaliitto puoltaa lakiluonnoksen esitystä, jonka mukaan varhaiskasvatuksen erityisopettaja osallistuu lapsen tuen tarpeen, tukitoimien tai niiden toteuttamisen arviointiin. Esitys siitä, että kunnan käytettävissä on oltava tarvetta vastaava määrä varhaiskasvatuksen erityisopettajien palveluja, on tärkeä. Lastentarhanopettajaliitto totesi lausunnossaan, että pykälään tulee lisätä tarkennuksena, kuinka suuri määrä varhaiskasvatuspalveluja ja niitä käyttäviä lapsia voi kohdentua yhtä varhaiskasvatuksen erityisopettajaa kohden. Lastentarhanopettajaliiton näkemys on, että enintään 50 varhaiskasvatuksessa tai esiopetuksessa olevaa lasta kohden tulee olla vähintään yksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Lapsen tukea koskevien säädösten puuttuminen on lakiluonnoksen heikkous. Tätä valmistelemaan on kuitenkin luvattu nimittää asiantuntijaryhmä.
 
Kannatettavaa lakiluonnoksessa on esitys lähipalveluperiaatteesta. Myös esitys lapsen suojaamiselta väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä on hyvä. Lastentarhanopettajaliitto toteaa, että lainsäädännössä tulee säätää varhaiskasvatuksen järjestäjän velvollisuus laatia väkivallan, kiusaamisen ja muun häirinnän ehkäisemiseksi suunnitelma.
 

Vakavai-tutkimuksen tulokset tulee ottaa huomioon lainsäädäntöuudistuksessa

Kunnat ovat tehneet erilaisia ratkaisuja lapsen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta. Selvitys varhaiskasvatuslain kokonaisvaikutuksista (VakaVai) -tutkimuksen mukaan tämä on lisännyt alueellisesta eriarvoisuutta.  Merkittäviä kustannusvaikutuksia varhaiskasvatusoikeuden rajauksella ei ole saavutettu. Lastentarhanopettajaliitto esittää, että lapsen varhaiskasvatusoikeus tulee palauttaa kokoaikaiseksi kaikille lapsille, ilman rajoituksia. Vanhempien ja huoltajien tulee saada itse määritellä lapsen varhaiskasvatuksen tarpeesta.
 
Lastentarhanopettajaliitto esitti lausunnossaan, että mahdollisuus henkilöstömitoituksesta poikkeamiseen tulee poistaa. VakaVai-tutkimuksen johtopäätöksissä esitettiin kiireellisiä toimenpiteitä päiväkotien ryhmäkokosäädösten uudistamiseen, erityisesti tämän säädöksen osalta. Lainsäätelyssä on liikaa tulkinnanvaraisuutta poikkeamasäädösten osalta. Lainsäädännössä tulee ottaa tarkasteluun, miten lapselle turvataan pysyvä ja rauhallinen lapsiryhmä.
 
Lastentarhanopettajaliitto esittää, että asetuksessa ei tule olla kirjausta siitä, että kolme vuotta täyttäneet lapset lasketaan suhdeluvultaan eri tavoin sen mukaan, kuinka monta tuntia he ovat varhaiskasvatuksessa päivittäin. Tällaiset tavat säännellä ja muodostaa lapsiryhmiä kasvattavat ryhmäkokoja ja aiheuttavat vaihtuvuutta ryhmän rakenteeseen, eivätkä siten turvaa kaikkien lasten kasvun, kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin edellytyksiä.  Suhdeluku ja ryhmäkoko tulisi säätää erikseen lapsiryhmille, joissa on useita tukea tarvitsevia lapsia.
 
Kaikilla lapsille tulee olla mahdollisuus osallistua pedagogiseen varhaiskasvatukseen. Lastentarhanopettajaliitto ehdottaa kotihoidontuen sisarlisästä luopumisesta yli kolme vuotiaiden osalta. Nykyinen perhevapaamalli tulee uudistaa kiireellisesti. Lastentarhanopettajaliitto esitti lausunnossaan myös, että 20 viikkotunnin varhaiskasvatuksen pääsääntoinen kesto tulee määritellä siten, että se voi pääsääntöisesti kestää enintään viisi tuntia päivässä.
 
Varhaiskasvatuksen voimakas laajeneminen yksityiseksi, voittoa tavoittelevaksi toiminnaksi ja sen heijastuminen lasten ja perheiden yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon on otettava huolelliseen tarkasteluun. Varhaiskasvatus tulee määritellä laissa esiopetuksen ja perusopetuksen tavoin voittoa tavoittelemattomaksi toiminnaksi.