Ajankohtaista

Päiväkodeissa korostetaan ruokakasvatusta

Varhaiskasvatuksen historian ensimmäinen oma ruokailusuositus on julkaistu. Suosituksella halutaan tarjota kokonaisvaltaista tietoa kaikille niille, jotka ovat tekemisissä alle kouluikäisten lasten ruokailun kanssa. Erityisesti suositus suunnattiin kunnille, varhaiskasvatuksen järjestäjille, varhaiskasvatuksen yksiköille, lasten ruokapalvelujen toteuttajille ja päiväkodeissa työskenteleville.
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan asiantuntijatyöryhmä laati varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksen ja sen keskeisenä tavoitteena on edistää lasten myönteistä suhtautumista ruokaan ja syömiseen sekä tukea monipuolisia ja terveellisiä ruokailutottumuksia. Suositus pohjautuu Syödään yhdessä -lapsiperheiden ruokasuositukseen ja valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Suositukseen on suunnitteilla myös niiden toteutumisen arviointi ja seuranta sekä valtakunnallisesti että kuntatasolla. Ruoan ravitsemuslaatua ja ruokahävikkiä myös seurataan ja arvioidaan.
 
Lapsiperheiden ruokailutottumuksissa on suuria eroja ja epäedulliset tottumukset kasaantuvat usein perheille, joilla on niukat tulot ja vähäinen koulutus. Ruokailusuosituksen laatinut asiantuntijatyöryhmä nosti esille päiväkotien mahdollisuuden tavoittaa laajasti lapsia eri taustoista ja vaikuttaa näin kaikkien lasten tulevaisuuden ruokavalioon ja ruokailutapoihin. Makumieltymykset syntyvät varhain ja ruokatottumukset kantavat pitkälle aikuisuuteen.
 
Varhaiskasvatuksella on keskeinen merkitys, millaiseksi nämä mieltymykset muodostuvat. Henkilöstön pedagoginen osaaminen korostuu uusien ruokailusuosituksen myötä. Henkilöstön asenne esimerkiksi kasvisten ja hedelmien syömisen lisäämiseen on keskeinen. Päiväkotien ruokailu halutaan jatkossa nähdä oppimiskokemuksena, jossa tutustutaan eri makuihin, opitaan ruokailutapoja, ruuan valmistamista ja jälkien siivoamista. Henkilöstön rooli kannustajana ja hyvänä esimerkkinä vaikuttavat siihen, että lapsesta kehittyy monipuolinen ruokailija ja hän omaksuu terveellisen ruokavalion. Onnistunut ruokailu ja ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa tukee monipuolisten ja terveyttä edistävien ruokailutottumusten syntymistä.
 
Asiantuntijatyöryhmä korosti terveellisen ruokavalion lisäksi lapsen kylläisyyden tunteen kunnioittamista, myönteistä suhtautumista ruokaan, omatoimiseen ruokailuun kannustamista, ruokarauhaa sekä lapsen luontaista halua tutkia ruokaa eri aistein. Erilaiset tarinat ja laulut edistävät myös lasten ruokasanaston syntymistä ja kokonaisvaltaista ruokakasvatusta.
 
Asiantuntijatyöryhmässä Lastentarhanopettajaliittoa ja Tampereen kaupunkia edusti lastentarhanopettaja, KM Eija Kamppuri. - Henkilöstön pedagoginen osaaminen ja suunnittelu korostuvat uuden suosituksen myötä. Henkilöstön tulee jatkossa pohtia, miten ruokailutilanteesta tehdään pedagoginen hetki. Suositus korostaa ruokailun pedagogista merkitystä, jota voidaan suunnitella yhdessä lasten ja keittiöhenkilökunnan kanssa, toteaa Kamppuri
 
Ruokailutilanteet ovat mallioppimisen tilanteita ja lapset osallistuvat ruokailutilanteiden suunnitteluun, valmisteluun ja jälkien siivoamiseen. Lisäksi lapset osallistuvat ruoan valmistamiseen sekä tutustuvat ruoan alkuperään. Ruoasta ja ruokatottumuksista keskustellaan lasten kanssa, Kamppuri toteaa. Lasten mielipiteitä tulee kuunnella ja kunnioittaa. Ruokaa ei saa käyttää rangaistuksena esimerkiksi: ”ei jälkiruokaa, jos ei ruoka maistunut”, Kamppuri jatkaa. Vaikka lasten osallisuus korostuu ruokasuosituksen myötä, henkilöstö päättää edelleen, mitä ruokaa on tarjolla ja milloin – lapsi tietää itse minkä verran jaksaa syödä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö esimerkiksi lasten toiveita tarjottavista ruoista kysyttäisi.
 
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan Terveyttä ja iloa ruoasta -varhaiskasvatuksen ruokailusuositus julkaistiin 23.1.2018. Suositus on laadittu Valtion ravitsemusneuvottelukunnan, Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä.