Ajankohtaista

Tulisiko oppivelvollisuutta laajentaa varhaiskasvatukseen?

Professori Jani Erolan mielestä 3-vuotiaat osallistuisivat 10 tuntia viikossa, 4-vuotiaat 12 tuntia, 5-vuotiaat 16 tuntia ja 6-vuotiaat 20 tuntia viikossa varhaiskasvatukseen. - Selvää on, että korkeatasoiseen varhaiskasvatukseen osallistumisella on monia positiivisia vaikutuksia ja merkitystä lapsen oppimispolun muodostumisessa, joten varhaiskasvatukseen osallistumista tulee lisätä.
Professori Erola esitteli tutkimuksia, jotka ovat löytäneet vahvan yhteyden laadukkaan varhaiskasvatuksen ja lapsen myöhempään koulutukseen, työmarkkinakiinnittymiseen ja vähäisemmän toimeentulotuen käytölle. Erityisesti keski- ja alempituloisten perheiden lapset hyötyvät laadukkaasta varhaiskasvatuksesta, Erola korosti. Erolan oman tutkimusryhmän viime keväänä valmistuneessa tutkimuksessa löydettiin positiivinen yhteys erityisesti lukion käymiseen. Yleisesti ottaen kaikki hyötyvät varhaiskasvatuksesta, mutta varmimmin huono-osaisten perheiden lapset. Suomessa koulutettujen lapset ovat jo valmiiksi varhaiskasvatuksessa, mutta ne, jotka hyötyisivät eniten varhaiskasvatuksesta, eivät Suomessa osallistu siihen. Oppivelvollisuutta tulisikin laajentaa ennen peruskoulua, Erola totesi.
 
Yhteiskunnan kannalta korkeatasoiseen varhaiskasvatukseen osallistumisen hyödyt tulevat esiin lasten myöhemmillä kyvyillä kouluttautua ja yleisellä elämänhallinnalla. Naisten työssäkäynti lisääntyy, joka parantaa sukupuolten välistä tasa-arvoa, tulotasoa ja palkkatasa-arvoa. Suomi eroaa muista maista siitä, että Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuminen on sangen alhaista. Meillä on laadukas perusopetus ja universaalisesti ainutlaatuinen oikeus osallistua varhaiskasvatukseen. Silti osallistuminen on vähäistä. Ero on merkittävä muihin maihin. Erola korosti, että Suomessa on vahva usko kotiäitiyden hyödyistä lapsille. Asenteet, arvot ja normit ohjaavat vahvasti ajattelua äidin ja lapsen kiinteän suhteen hyödyistä. Erola esitti, että Suomessa esimerkiksi isovanhemmat eivät osallistu samassa määrin lasten hoitoon, kuin muissa maissa. Yhteiskunnassamme tarvitaan vahvaa signaalia, että saadaan murrettua kotiäitiyden eetos.
 
OAJ:n oppivelvollisuus -seminaarissa keskusteltiin ajoittain varsin kiihkeästi oppivelvollisuuden laajentamisesta. Puheenjohtaja Olli Luukkaisen mukaan OAJ haluaa olla mukana keskustelemassa oppivelvollisuuden pidentämisestä ja on tärkeää, että siitä keskustellaan. Luukkainen korosti, että samalla tulee pohtia, mitä oppivelvollisuudella tavoitellaan ja miksi Suomessa on oppivelvollisuus. Varhaiskasvatuksen muoto ja rooli ovatkin tärkeä puhuttaessa oppivelvollisuuden laajentamisesta, erityisesti sen vaikuttavuuden näkökulmasta.
 
Oppivelvollisuusseminaariin oli saapunut joukko sivistysvaliokunnan jäseniä. Paikalla olleet kansanedustajat olivat yhtä mieltä siitä, että varhaiskasvatukseen osallistumista tulee nostaa ja sen laatuun sijoittaa. Sanna Lauslahti (KOK) totesikin, että hallitus on sijoittanut yliopistolliseen lastentarhanopettajakoulutuksen aloituspaikkojen lisäykseen.  - Nyt on tarpeen tarkastella osallistumisasteen nostoa ja pohtia, miten yhä useampi lapsi saadaan laadukkaan varhaiskasvatuksen piiriin ja samalla varmistetaan, että yhä useampi lapsi oppii varhaiskasvatuksessa. Emma Kari (VIHR) oli estynyt saapumasta paikan päälle, mutta lähetti terveisensä tapahtumaan. – Kiinnostusta varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostoon on niissä kaupungeissa, joissa oppimistulokset ovat jo valmiiksi korkeita. On madallettava kynnystä tuoda lapsensa varhaiskasvatuksen piiriin. Päiväkodeissa rakennetaan tasa-arvoisempaa maata.
 
Li Andersson (VAS) nosti esiin varhaiskasvatuksen sisällön ja ryhmäkokojen merkityksen varhaiskasvatuksen laatuun. Tuomo Puumala (KESK) korosti puhuvansa mieluimmin oppioikeudesta, ei oppivelvollisuudesta. - Tärkeää on pyrkiä tutkimustietoon perustuvaan päätöksen tekoon. Nyt tarvitaan vahvaa reformia, jossa vahvistetaan varhaiskasvatusta ja kouluvuosi voisi aikaistua vuotta aiemmin, Puumala totesi.
 
Leena Meri (PS) mukaan koulutustasoa tulee nostaa ja varhaiskasvatusta vahvistaa. - Työ tulee aloittaa mahdollisimman varhain. Mitä varhemmin aloitetaan sitä parempi. Pilvi Torsti (SDP) vetosi yhteiseen parlamentaariseen tahtoon kehittää kunnianhimoisesti ja pitkäaikaisesti koulutusjärjestelmää, joka alkaa 3-vuotiaasta ja jatkuu toiselle asteelle. Tarvitaan myös yhteistä parlamentaarista valmistelua ja visiota tämän toteuttamiseksi, Torsti totesi.
 
OAJ:n oppivelvollisuus 2020 -luvulla: koulupakkoa vai vapaata kasvua? -seminaari järjestettiin Akava -talolla 10.10.2017, jossa keskusteltiin oppivelvollisuuden laajentamisesta joko varhaiskasvatukseen tai toiselle asteelle.